Sulautetuissa suunnitteluissa on tullut aika siirtyä 8- ja 16-bittisistä ohjaimista 32-bittisiin. Sen myötä saadaan lisää suorituskykyä, parempi energiatehokkuus ja tiheämpi koodi. 32-bittisyyteen liittyvät vanhat virhekäsitykset on syytä korjata.
Mikro-ohjainten markkinoilla on käynnistynyt muutos, kun teknologian edistyminen ja 32-bittisten arkkitehtuurien lanseeraaminen on tuonut kehittäjille mahdollisuuden viedä suunnittelunsa pidemmälle kuin koskaan aikaisemmin.
Iso osa maailman sulautetuista laitteista operoi vanhoilla 8- ja 16-bittisillä mikro-ohjaimilla. Monet sulautettujen järjestelmien suunnittelijat kasvoivat näiden vanhempien arkkitehtuurin parissa ja niiden alhainen hinta, pieni virrankulutus ja arkkitehtuurin yksinkertaisuus ovat pitäneet suosion korkeana vaikka 32-bittisyys on tullut tarjolle. Kun 32-bittisten laitteiden suosio kasvaa, lisääntyy myös tarve kouluttaa suunnittelijoita uusien arkkitehtuurien eroista, hyödyistä ja mahdollisuuksista.
Jokaisen uuden projektin yhteydessä kysymykset lisääntyvät: Mitä menetän, jos pysyttelen 8-bittisissä? Mitä 32-bittinen arkkitehtuuri minulle oikeasti tuo lisää? Ja mitkä 32-bittiset ohjaimet hallitsevat nyt sulautettujen ohjaimien myyntitilastoja, onko tullut aika siirtyä ennen kuin jään kehityksestä jälkeen?
Onneksi tällä alalla innovointi ei koskaan pääty. Freescalen, Atmelin, NXP:n ja muiden ohjaimista löytyvän ARM Cortex-M0+-ytimen myötä 32-bittiset prosessorit ovat päässeet tasolle, jossa ne vastaavat vanhojen 8- ja 16-bittisten ohjaimien vahvuuksiin, ja tuovat lisäksi paljon etuja jotka tekevät päivittämisen hyvin houkuttelevaksi. Cortex-M0+-ydin suunniteltiin nimenomaan tekemään 32-bittiseen siirtymisestä houkuttelevampaa kuin aikaisemmin. Sen avulla kehittäjä voi viedä projektinsa uudelle tasolle.
Farnell elementin Ankur Tomar ja Freescalen Anthony Huereca ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin. Teksti löytyy artikkeliosiostamme.