Jyväskylän yliopistossa tehdyssä ohjelmistoyrityskartoituksessa selvitettiin ohjelmistoalalla toimivien yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Suurella osalla yrityksistä kasvua jarruttavat puutteellinen tuki kansainvälistymiseen ja kotimainen osaajapula. Kansainvälisen työvoiman palkkaaminen saattaa vaatia yrityksen työkielen muuttamista englanniksi, mikä saattaa jarruttaa rekrytointien tekemistä.
Kartoituksen toteuttamisesta vastannut tutkimusavustaja Anssi Sorviston mukaan ongelmia on asenteissakin.
- Jos vanhempi koodari sanoo, että lähtee kielen takia kävelemään, niin kynnys työkielen vaihtamiseen on korkea. Vaikka kansainvälisen osaamisen palkkaaminen näyttääkin vaikuttavan suoraan tuottavuuteen, niin Suomesta voi olla hyvin hankala löytää korvaajaa lähtijän tilalle.
Toisaalta yrityksen kielen vaihtaminen englantiin olisi loogista. Huomattava osa pienistä ohjelmistoyrityksistä tekee vientiä ulkomaille. Esimerkiksi mikroyrityksistä lähes 64 % tekee kauppaa kotimaan ulkopuolella.
- Suoraan kansanvälisille markkinoille tähtääminen on ohjelmistoalalle tyypillinen ilmiö. Ohjelmistoyritykselle tai peliyritykselle Suomen markkinat ovat pienet ja asiakkaat löytyvät usein Yhdysvalloista ja Länsi-Euroopasta, kartoituksen toteuttamisesta vastannut tutkimusavustaja Anssi Sorvisto kertoo.
Iso osa kartoitukseen vastanneista ohjelmistoyrityksistä odottaa tulevaisuudelta kasvua, mutta erityisesti osaajapula ja puutteellinen tuki pienten yritysten kansainvälistymiseen jarruttavat kehitystä. Erityisen vaikeaa tuen saaminen on, jos yrityksellä ei ole lainkaan kotimaisia asiakkaita.
- Suomessa ei ole olemassa julkisia rahoitusrakenteita, jossa tämäntyyppistä liiketoimintamallia voisi edes esittää. Tämä osaltaan hidastaa pienten ohjelmistoyritysten kansainvälistymistä ja alan yleistä kehittymistä, Sorvisto sanoo.
Tällä hetkellä työntekijätarve ohjelmistoalalla on huomattavasti suurempi kuin osaajien määrä. Kartoituksen mukaan yritykset näkevät osaavan työvoiman määrän haasteeksi omille kasvunäkymilleen.
- Alalla on kova palkkakilpailu. Yritys saa kyllä uusia työntekijöitä hilaamalla palkkoja ylöspäin, mutta alalle ei synny tarpeeksi nopeasti uutta työvoimaa. Osaajat ainoastaan siirtyvät yrityksestä toiseen parempien palkkojen perässä, Sorvisto kertoo.
Yhdeksi keinoksi kartoitus esittää tukea ulkomaalaisen työvoiman palkkaamiseen. Kotimaisen osaajapulan vuoksi moni yritys näkee ulkomaalaisen osaamisen keinona jatkaa kasvua. Etätyöt myös mahdollistavat ulkomailla oleskelevien osaajien hyödyntämisen kotimaisen ohjelmistoalan kasvussa.
Kartoitus toteutettiin yhteistyössä Software E-Business Finlandin ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa.
Kuva: AdobeStock
Infineon Technologies on tänään julkistanut AURIX TC4Dx -mikro-ohjaimen, joka on uusimman AURIX TC4x -perheen ensimmäinen jäsen. Uusi mikro-ohjain perustuu 28 nanometrin teknologiaan ja tarjoaa lisää suorituskykyä sekä korkeanopeuksisia yhteyksiä.
Viikon päästä alkavat Münchenissä ammattielektroniikan tärkeimmät messut, kun Electronica avaa ovensa. Tämä tarkoittaa, että messujen uusien tuotteiden vyöry on jo alkanut. Flex Power Systems lupaa esitellä Münchenissä uutta datakeskusten teholähdettään.
Intel on ollut viime aikoina uudenlaisissa huhuissa, kun yhtiötä on välillä pilkottu, välillä myyty. Kolmannen neljänneksen tulokseen kirjattiin massiiviset 16,6 miljardin dollarin tappiot, mutta pääjohtaja Pat Gelsinger sanoo silti, että Inteliä tai sen osia ei olla myymässä minnekään.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
