Aina välillä Suomessa tehdyt teknologiset innovaatiot herättävät laajempaa kansainvälistäkin kiinnostusta, mikä yleensä kertoo paljon niiden merkityksestä. Nyt uutiskynnyksen on ylittänyt Aalto-yliopistossa kehitetty langaton lataustekniikka, jossa on onnistuttu pidentämään etäisyyttä, jonka yli lataus onnistuu.
Aalto-yliopisto esitteli tekniikkaa jo elokuussa. Nyt siihen on tarttunut uusia innovaatioita esittelevä SciTechDaily-sivusto. Sen mukaan suomalaistutkijat ovat tehneet läpimurron, joka lupaa mullistaa langattoman lataamisen.
Sivusto muistuttaa, että miten induktioon perustuva langaton tehonsiirto on hyötysuhteeltaan hyvää, mutta käytännössä vain, mikäli ladattava laite on kosketuksissa latausalustaan. Aalto-yliopistossa kehitetty tekniikka on tässä tärkeä askel eteenpäin.
Latausalueen laajentaminen onnistuu säteilyhäviön poistamisella, Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat. Kun lähettimen ja vastaanottimen silmukka-antennien virroilla on sama värähdystaajuus mutta vastakkainen vaihekulma, pääsemme eroon säteilyhäviöstä. Tämä parantaa latauksen tehoa.
Aiemmin saman laboratorion tutkijat kehittivät lähietäisyydellä toimivan langattoman latausteknologian, jolla voi ladata tehokkaasti useita laitteita yhtä aikaa. Sen salaisuus on donitsinmuotoisen laitteen keskelle luotu tasainen magneettikenttä, joka lataa laitteet yhtä hyvin kaikkialla donitsin ympärillä, riippumatta laitteiden asennosta.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkijat kehittivät tavan analysoida mitä tahansa langatonta virransiirtomenetelmää sekä matemaattisesti että kokeellisesti. Näin he voivat arvioida sekä lähietäisyydeltä että kauempaa tehtävän langattoman virransiirron tehokkuutta paljon aiempaa perusteellisemmin.
Tutkimus osoitti, että virransiirtoteho säilyy jopa 80 prosentissa viisi kertaa silmukka-antennin halkaisijan pituisella välimatkalla, kun käytetään optimaalista taajuutta sadan megahertsin vaihteluvälillä. Perinteisellä menetelmällä optimaalista taajuutta ei määritetä, vaan suunnittelijat käyttävät standardin mukaista taajuutta, jolloin teho voi jäädä alle 20 prosentin.
Kuva: Nam Ha-Van/Aalto-yliopisto