Professio järjesti tänään ChatGPT-aiheisen tekoälyseminaarin täyteen pakatulla Vanhalla ylioppilastalolla. Päivän anti tuli hyvin kiteytetysi Silo AI.n perustajan ja Nokian entisen teknologiajohtajan Tero Ojanperän esityksellä. – Alkakaa käyttämään tekoälyä päivittäin, muuten olette hukassa!
Ojanperä esitti useita esimerkkejä, jotka osoittavat, miten tekoäly ja tarkemmin generatiivinen tekoäly on muuttamassa työelämää. Ojanperä kirjoitti tekoälyn käsikirjaa muutaman kuukauden ajan, mutta englanniksi opus kääntyi parissa tunnissa. Lisäksi käännös oli natiivinkin mielestä valmista tavaraa.
Ruotsinkielen kanssa oli enemmän ongelmia. – Ruotsin kieleen kielikuvat eivät kääntyneet oikein eli pienillä kielialueilla generatiivinen tekoäly ei vielä toimi kunnolla, Ojanperä kertoi.
Mikä sitten muuttuu? No kaikki julkaiseminen muuttuu ensimmäisten alueiden joukossa. - Liiketoiminnan strategiatyö muuttuu. Kielimallit ovat kohta osa kaikkia työkaluja, emme kohta enää ajattele koko asiaa. Muutaman vuoden kuluttua emme enää edes ajattele, että kyse on tekoälystä, vaan sen pitää oletusarvoisesti olla mukana työkaluissa.
Yritysten on joka tapauksessa lähdettävä liikkeelle nyt. Tekoälyä on alettava hyödyntämään pienissä spesifissä tehtävissä. Kun kaikki tekevät saman, ei siitä tietenkään saa edes kilpailuetua.
- Seuraavaksi yritykset alkavat miettiä, mitä dataa sillä on ja miten sillä voi erottautua kilpailijoista. Silloin nähdään innovaatioita sen sijaan, että vain tehostetaan toimintoja. Näitä uusia innovaatioita odotan eniten, Ojanperä sanoi.
Futuricella Chief AI Officerin tittelillä nykyään toimiva Tuomas Syrjänen odottaa, että tekoäly alkaa muuttaa liiketoiminnan konventioita. Jatkossa yrityksen osaaminen ei enää kiinnity yksittäisiin ihmisiin, kuten tähän asti on ollut.
- Tulevaisuudessa kielimallin avulla voi esimerkiksi seurata reaaliajassa, eteneekö strategia ajatellusti. Kun organisaation data on tarjolla, työntekijä voi tehdä itse tekoälyn avulla paljon sellaista, mikä aiemmin vaati it-osaston apua.
- Tekoäly ei lopeta töitä devaajilta, mutta he voivat ratkaista paljon enemmän ongelmia. Voi olla, että koodista tulee osa kaikkien työntekijöiden työkalupakkia. Tekoäly auttaa ihmistä onnistumaan työssään, Syrjänen kiteytti.
Varovainen tekoälyn kanssa toki pitää aina olla. Tämä puoli hypessä usein unohdetaan, mutta valkohattuhakkeri Benjamin Särkkä kokee siitä ”semisti epämiellyttävää oloa”. Ja miksipä ei tuntisi? – Tekoäly ei tule koskaan olemaan niin huono kuin se on nyt. Ja se kehittyy valtavaa vauhtia.
- Tekoälyn hyödyntäminen ei ole valinta – se on välttämättömyys, Särkkä muistutti seminaariväkeä.
Intel on ollut viime aikoina uudenlaisissa huhuissa, kun yhtiötä on välillä pilkottu, välillä myyty. Kolmannen neljänneksen tulokseen kirjattiin massiiviset 16,6 miljardin dollarin tappiot, mutta pääjohtaja Pat Gelsinger sanoo silti, että Inteliä tai sen osia ei olla myymässä minnekään.
Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKOn lukujen mukaan Suomessa myytiin heinä-syyskuussa reilut 636 tuhatta puhelinta, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahassa mitattuna myynnin arvo sen sijaan laski 1,6 prosenttia.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
