Nvidialla oli muutama vuosi sitten iso ongelma. Yhtiön grafiikkaprosessorit olivat kehittyneet tasolle, joka oli hyvin lähellä fotorealismia. Samalla potentiaalinen markkina kutistui koko ajan. Nyt yhtiö on selvästi suurin ja ylivoimaisesti kannattavin puolijohdetalo. Perustaja Jensen Huangin temppu perustuu osin onneen.
Nvidian huhtikuussa päättyneen vuosineljänneksen tulosluvut ovat käsittämättömiä. Yhtiö teki yli 26 miljardin dollarin liikevaihdolla 14,9 miljardin dollarin nettotuloksen. Se siis teki 165 miljoonaa dollaria voittoa joka ainoa päivä kolmen kuukauden aikana.
Kasvu perustuu tekoälyyn. Ja erityisesti melko uuteen innovaatioon eli transformer-laskentaan. Kyse on tekniikasta, jossa pystytään merkkien perusteella päättelemään mallin avulla, mikä on seuraava merkki. Kun mallit kasvavat, tarvitaan yhä enemmän laskentatehoa, mutta samalla mallien tarkkuus paranee.
Jo aiemmin, mutta erityisesti ChatGPT:n myötä palvelinkeskuksia piti alkaa täyttää prosessoreilla, jotka kykenevät massiiviseen rinnakkaislaskentaan ja matriisilaskentaan. Nvidian tehokkaat prosessorit ja CUDA-arkkitehtuuri sopivat tähän kuin nenä päähän. Yhtäkkiä datakeskukset halusivat kaiken, mitä Nvidia pystyi valmistamaan.
Ironista Nvidian hurjissa luvuissa on se, ettei se ole koskaan kehittänyt tekoälyprosessoria. Yhtiön GPU-prosessorit kuitenkin omistavat nyt massiivisesti kasvavan markkinan. Sillä ei edes ole vakavasti otettavia kilpailijoita. Ei myöskään ole mitään merkkejä siitä, että AI-markkinan kasvu olisi hidastumassa. Voi aika turvallisesti sanoa, että Nvidia tulee olemaan suurin ja kannattavin puolijohdetalo pitkään.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
