Tietoturvayritys Check Point Softwaren teettämä markkinatutkimus selvittää generatiivisen tekoälyn (Gen-AI) kehittyvää roolia kyberturvallisuudessa. Vanson Bournen toteuttama kysely keräsi näkemyksiä 400 IT- ja IT-turvallisuuden ammattilaiselta, ja se tuo esille tekoälypohjaisten työkalujen trendejä, hyötyjä ja huolenaiheita kyberturvallisuuden alalla.
Kysely paljastaa, että tekoälypohjaiset työkalut ovat lähes universaalisti käytössä organisaatioissa. Peräti 97–99 % vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä AI/ML- ja GenAI-työkaluja turvallisuusjärjestelmissään. Näitä työkaluja käytetään ensisijaisesti tapahtumien hallintaan, uuden haittaohjelmiston tunnistamiseen, tietojenkalasteluyritysten havaitsemiseen, uhkatiedustelun seurantaan ja muihin toimintoihin. Huomattava osa organisaatioista on käyttänyt näitä työkaluja yli vuoden ajan, ja monet suunnittelevat lisää integraatiota lähitulevaisuudessa.
Korkeasta käyttöönottoasteesta huolimatta luottamus kyberturvallisuustoimien tehokkuuteen vaihtelee. Erityisesti suuret organisaatiot ovat vähemmän luottavaisia nykyisiin järjestelmiinsä verrattuna keskisuuriin yrityksiin. Lisäksi 89 % vastaajista ilmoitti, että osaajista on merkittävä pula. Ongelma on korostunut viimeisen vuoden aikana, ja erityisesti Euroopassa.
GenAI-työkalujen tärkeimmät hyödyt vastaajien mukaan ovat käyttäjäkäyttäytymisen ja poikkeavuuksien parempi ymmärtäminen, turvallisuustapahtumien tarkkuuden lisääminen, analyysin nopeuttaminen, uhkien havaitsemisen ja ehkäisyn tehostaminen, nopeampi tapahtumien hallinta ja kokonaiskustannusten säästö. Lähes puolet aasialaisista kyberammattilaista sanoi, että GenAI-työkalut virtaviivaistivat tietoturvaoperaatioita ja resurssien jakamista.
Lisätietoa täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
