Telia and Nokia ovat kokeilleet kenttätesteissä mobiiliverkon ylempää 6 gigahertsin taajuusaluetta. Sen avulla voidaan nykyisen verkon alueella saada merkittävästi lisää kapasiteettia ja peittoa ilman, että operaattorin tarvitsee rakentaa uusia tukiasemasaitteja.
Pilotissa osoitettiin, että 6 GHz:n taajuusalueella voidaan parantaa suorituskykyä käyttäjältä verkon suuntaan ja rakentaa laajoille alueille lisäkapasiteettia 5G- ja 6G-verkkoihin. Telian verkkoon kytketyt Nokian edistykselliset antenni- ja radiolaitteet tarjoavat operaattoreille saumattoman kehityspolun seuraavien 5G-teknologioiden ja 6G-verkkojen tullessa käyttöön.
Verkkoliikenteen ja mobiililaajakaistan kysynnän jatkuvasti kasvaessa operaattorit tarvitsevat tehokkaita tapoja verkkokapasiteetin ja -peiton rakentamiseen. 5G:n seuraavien versioiden ja 6G-verkkojen käyttöönotto kasvattavat tätä tarvetta entisestään.
Telian mobiiliverkoista Suomessa vastaava johtaja Timo Hietalahden mukaan pilotti osoitti, että käytetyllä korkeammalla taajuudella voidaan saavuttaa kattava peittoalue 5G:n 3,5 GHz:n verkon tukiasematiheydellä, jolloin vältytään uusien tukiasemapaikkojen rakentamiselta. - Pystymme rakentamaan Nokian kanssa taajama-alueille lisää kapasiteettia ja parantamaan verkon nopeutta haja-asutusalueilla, Hietalahti sanoi.
Operaattorit tarvitsevat vuosikymmenen loppuun mennessä lisää taajuuksia keskitaajuuksilla vastatakseen liikenteen kasvutarpeisiin. Nyt pilotoidun ylemmän 6 GHz:n taajuusalueen jakamisesta matkaviestinnän käyttöön päätettiin Maailman Radioviestintäkonferenssissa 2023.
”Vanhaan” 3,5 gigahertsin midband-taajuusalueeseen verrattuna kuudessa gigahertsissä päästään jopa parempaan datanopeuteen, mutta saman peiton rakentaminen edellyttää periaatteessa tiheämpää tukiasemaverkkoa. Jos käytetään vanhoja tukiasemasaitteja, kyse on ennen kaikkea peiton parantamisesta.
Kuvassa Nokian kenttätestiasiantuntija Olli Järvinen työskentelee ylemmän 6 GHz:n taajuusalueen radiolaitteen parissa Nokian testikohteessa Espoossa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
