Nokia ilmoitti eilen soittaneensa maailman ensimmäisen 5G-tilaäänipuhelun, joka perustuu 3GPP Release 18 -määrityksiin sisältyvään uuteen IVAS-koodekkiteknologiaan. Mutta mistä tässä koodekissa oikein on kyse?
3GPP kertoo, että uutta tilaääntä demottiin jo joulukuussa Edinburghin kokouksessa AMR-WB- ja EVS-koodekeilla. Itse IVAS-koodekki valittiin osaksi Rel. 18 -standardia immersiivisen äänen tuottamiseen jo järjestön elokuun kokouksessa. Nokia soittama puhelu on kuitenkin ensimmäinen, jossa käytettiin uutta IVAS-koodekkia.
3GPP-määrityksistä käy ilmi, että IVAS (Immersive Voice and Audio Services) -standardi käyttää metatietoavusteista tilallista ääntä (MASA) tilallisen äänen käsittelyyn. MASA-tilametatiedot kuvaavat tallennetun äänimaiseman tilallisia ominaisuuksia, jotka esitetään taajuuskaistojen perusteella. Tilalliset ominaisuudet liittyvät tiettyyn taajuuskaistaan, jolloin viereisillä taajuuskaistoilla voi olla erilaisia ominaisuuksia. MASA-formaatissa käytetään 24 taajuuskaistaa tämän esityksen saavuttamiseksi.
MASA-metadata rakentuu käytännössä 20 millisekunnin äänikehyksiin, joka sisältää yleiset kuvaukset koko kehystä varten ja tilametatiedot, jotka on jaettu neljään 5 millisekunnin alakehykseen. Kunkin alakehyksen rakenne riippuu kehyskohtaisista suunnan parametreista (yksi tai kaksi suuntaa).
Tilametatiedoissa määritellään äänimaiseman suunnattua energiaa yhden asteen tarkkuudella. Tiedot sisältävät datan, joka määrittelee kuinka paljon energiaa yhdestä suunnasta tulee suhteessa kokonaisenergiaan. Jokainen 24 taajuuskaistasta on jaettu 96:een aikataajuusosaan.
Datan perusteella koodekki ajaa kolmea pääohjelmaa: kooderi, dekooderi ja renderöinti. Koodekki ymmärtää 16-bittiä PCM- ja WAVE-sampleja eli näytteitä. Renderöinnissä prosessoidaan akustisen ympäristön parametrit ja äänilähteen suuntaavuus.
Karkeasti ajatelleen koodekki on C-kielinen ohjelma, joka pystyy ääninäytteiden perusteella tuottamaan esimerkiksi monikanava-audiota, videon näkymään perustuvaa audiota, MASA-tilaääntä sekä objektiinpohjaista ääntä. Koodekki on optimoitu 5G-lähetystä varten ja se tukee datanopeuksia aina 13,2 kilobitistä 512 kilobittiin sekunnissa. Lähdettä koodekki näytteistää 8, 16, 32 tai 48 kilohertsin taajuudella.
On tietenkin vaikea sanoa, milloin IVAS-tilaääni voisi tulla kuluttajille asti uusissa 5G-puhelimissa. Release 18- eli ns. 5G-Advanced-verkkojen myötä se on kuitenkin mahdollista. Lisätietoja löytyy 3GPP:n sivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
