Euroopan komission uusin ase teknologiakilpailussa Kiinaa ja Yhdysvaltoja vastaan on AI Factory eli tekoälytehdas. Siinä ideana on käyttää EuroHPC-hankkeen tulevien tekoälykeskusten laskentakapasiteettia, kun kehitetään Euroopan omia, luotettavia generatiivisen tekoälyn malleja. Yksi tehtaista halutaan Suomeen.
Käytännössä tekoälytehtaissa on kyse datakeskuksista tai supertietokoneista, joiden resurssit sopivat hyvin GPU-intensiiviseen laskentaan. Haku hankkeeseen avautuu ensi viikon maanantaina.
AI Factory on mielenkiintoinen hanke myös suomalaisesta näkökulmasta. Kajaanissa CSC:n datakeskuksessa hurisee LUMI, joka on tällä hetkellä Euroopan tehokkain supertietokone. Sen käyttöikä tulee täyteen lokakuussa 2027.
CSC eli Tieteen tietotekniikan keskus aikoo rakentaa Kajaaniin alkuperäisen LUMI-koneen seuraajan. Tilat koneelle on jo hahmoteltu samasta UPM:n vanhasta paperikonehallista. Hallituksen tuoreessa ensi vuoden talousarviossa on varattu 50 miljoonaa euroa LUMIn ”korvaavan koneen hankintaan”. Mikä koneen nimi sitten tulee olemaan, jää nähtäväksi. CSC:n mukaan LUMI alkaa olla maailmalla brändi, joten nimestä varmaan pidetään tavalla tai toisella kiinni.
LUMIn arkkitehtuurisuunnittelusta vastasi Pekka Manninen, joka toimii CSC:n tieteellisen laskennan tiede- ja teknologiajohtajana. Hänenkin mielestään Kajaani olisi erinomainen paikka yhdelle EU:n tekoälytehtaista, mutta vielä asiasta on liian aikaista puhua. Kukaan ei ole vielä virallisesti ilmoittautunut mukaan kisaan.
Mannisen mukaan voi olla, ettei LUMI-järjestelmää vielä lokakuussa 2027 sammuteta. Kovin kauaa koneen eloa ei aiota jatkaa. Sen huolto tulee kalliiksi ja koska jokainen kaappi painaa neljä tonnia, ei laitteita ole kovin helppo minnekään siirrellä. Joitakin osia voidaan hyödyntää myös tulevassa LUMIn seuraajassa, kuten nykyisen koneen objektitallennusjärjestelmä.
EU-tasoisiin päätöksiin sisältyy aina poliittisia kähmintöjä, mutta tuntuisi suorastaan järjettömältä, jos yksi EU:n tulevista tekoälytehtaista ei sijoittuisi Kajaaniin. Nykyinen LUMI on hiilijalanjäljeltään maailman selvästi vihrein supertietokone. Sen vaatima tyypillinen 5-6 megawatin teho tuotetaan vesivoimalla, joten CO2-päästöjä ei synny. Koneiden tuottama lämpö puolestaan käytetään Kajaanin Voiman kaukolämpöverkossa. Itse asiassa KaVon kaukolämmöstä noin 10 prosenttia tuotetaan HPC-laskennalla.
EU:n tekoälytehtaiden on tarkoitus olla ”GPU-intensiivisiä” keskuksia. Määritelmä on hieman hämärä, sillä jo LUMI on hurja järjestelmä GPU-teholtaan. Koneen GPU-osiossa on 11 900 AMD:n Instinct-sarjan MI250X-prosessoria. Niillä on koulutettu esimerkiksi Turun yliopiston ja Silo AI:n Poro- ja Viking-kielimallit. CSC:n mukaan LMM-koulutuksessa ei ole havaittu, että GPU-teho tai muistikapasiteetti olisi millään tavalla hidastanut koulutusprosessia. Ja Poro 34B -malli pitää sisällään 34,2 miljardia parametria.
Mallien koko kuitenkin kasvaa koko ajan. Onneksi myös laskentaan käytettävä rauta kehittyy. AMD on jo aloittamassa Instinct-sarjan GPU-piireissä MI325x-sarjan toimitukset. Näillä siruilla teho kasvaisi 8-kertaiseksi LUMIn nykyään käyttämiin GPU-piireihin verrattuna. Ensi vuonna tulisi tarjolle 3 nanometrin prosessissa valmistettu MI350-piiri, joka nostaisi suoritustehon 32-kertaiseksi. Kun hankkeen aikataulu selviää tarkemmin, päästään myös uuden koneen arkkitehtuuria suunnittelemaan paremmin.
AI Factory -hankkeen maksimirahoitus on hieman alle kaksi miljardia euroa, josta EU vastaa puolesta ja jäsenmaat lopuista. Suomen osalta ”LUMI2”-koneen rahoitukseksi on kaavailtu 50 miljoonaa euroa ensi vuonna, 75 + 75 miljoonaa euroa kahtena seuraavana vuonna ja 50 miljoonaa euroa vuonna 2028.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
