Georgia Institute of Technologyin tutkijaryhmä on kehittänyt edullisen rautakloridikatodin, joka voi merkittävästi alentaa litiumioniakkujen kustannuksia ja mullistaa sähköautojen ja suurten energianvarastointijärjestelmien markkinat. Innovaatio parantaa sekä suorituskykyä että kestävyyttä.
Monista tutkimuslaitoksista koostuva tutkimusryhmä, jota johtaa Georgia Techin professori Hailong Chen, on kehittänyt uuden kustannustehokkaan katodimateriaalin, joka voi merkittävästi parantaa litiumioniakkuja. Rautakloridi (FeCl3) on huomattavasti halvempi kuin perinteiset katodimateriaalit, mutta varastoi saman verran energiaa. Tämä voi alentaa sähköautojen valmistuskustannuksia ja siten niiden myyntihintoja, mikä tekisi niistä edullisempia kuluttajille.
Litiumioniakut otettiin ensimmäisen kerran kaupalliseen käyttöön 1990-luvun alussa, jolloin ne mullistivat henkilökohtaisen elektroniikan markkinat. Sähköautojen ja suurten energianvarastointijärjestelmien kohdalla niiden kustannukset ovat kuitenkin edelleen huomattavat, ja akut muodostavat noin 50 % sähköauton kokonaiskustannuksista. Chenin tiimin kehittämä katodi voi alentaa akkujen kustannuksia jopa 30-40 %.
Nykyisin litiumioniakut käyttävät nestemäisiä elektrolyyttejä energian varastoimiseen ja vapauttamiseen, mutta näillä akuilla on rajoituksia energian varastointikapasiteetin ja turvallisuuden suhteen. Ns. solid-state-akut, joissa käytetään kiinteitä elektrolyyttejä, voivat parantaa akun tehokkuutta, turvallisuutta ja energian varastointikykyä. Chenin ryhmän kehittämä rautakloridikatodi ja kiinteä elektrolyytti ovat merkittävä askel kohti tätä tulevaisuuden teknologiaa.
Rautakloridin käyttö katodimateriaalina alkoi vuonna 2019, kun Chenin laboratorio aloitti kiinteäelektrolyyttisten akkujen kehitystyön. Ensikokeissa FeCl3 osoitti yhtä hyvää tai parempaa suorituskykyä verrattuna nykyisiin, paljon kalliimpiin katodimateriaaleihin, kuten LiFePO4:ään (litiumrautafosfaatti).
Tämä teknologia voi olla kaupallisesti toteutettavissa viiden vuoden sisällä, ja tutkijat jatkavat kehitystyötään varmistaakseen materiaalien toimivuuden ja kaupallisen sovellettavuuden.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
