Terveysteknologiasta on tullut tärkeä osa suomalaisen huipputekniikan vientiä. Viime vuonna alan viennin arvo oli peräti 1,66 miljardia euroa. Summa on 47 prosenttia Suomen huipputeknologian viennistä.
Terveysteknologian Liitto FiHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajaste kiittelee alan toimijoiden välistä yhteistyötä. - Yhteistyö tutkijoiden ja yritysten välillä on tiivistä, epämuodollista ja tavoitteellista, mikä antaa hyvän pohjan terveysteknologiatuotteiden ja skaalautuvien ratkaisujen kehittämiselle ja viennille, Kajaste sanoo.
Terveysteknologia on Suomessa kasvanut yleisestä heikosta taloustilanteesta huolimatta. Valtaosa alan tuotannossa menee vientiin. Suurin vientimaa on Yhdysvallat, johon menee lähes kolmannes (29 prosenttia) kaikesta terveysteknologian yritysten viennistä. Eurooppa on silti tärkein vientialue (39 prosenttia).
Myös Aasiassa markkinat kasvavat. Näytteeseen perustuva testaus eli in vitro -diagnostiikka lisäsi vientiään eniten. Hammashuollon teknologia sekä in vivo -eli sensori- ja kuvantamisdiagnostiikka kasvavat tasaisesti.
Kun väestö maailmassa vanhenee, diagnostiikkatarve kasvaa. Etädiagnostiikan kautta on helppoa seurata omaa terveydentilaa kotona esim. ranteeseen kiinnitetyn anturin avulla.
Moni hieno innovaatio ostetaan jo aikaisessa vaiheessa ulkomaille, eikä Suomi hyödy niistä verotuloina.
– Avainkysymys on, miten pidämme innovaatiot ja niiden kehittämisen ja kaupallistamisen Suomessa, Kajaste muistuttaa. Hän nostaa esiin Digitaaliset sairaalat -kasvuohjelman, jolla klusteroidaan suomalaisen sairaalaosaamisen menetelmiä helposti kaupattaviksi kokonaisuuksiksi.
Hyvästä kehityksestä huolimatta terveysteknologian yritykset kaipaavat lisää rahaa viennin kehittämiseen. – Emme ole vieläkään saaneet riittävästi rahaa tukemaan innovaatioita tekeviä uusia, pieniä yrityksiä. Tuotteiden vaikuttavuuden todistaminen kliinisesti, hyväksyttäminen sekä markkinoiden avaaminen vaativat runsaasti resursseja, Kajaste sanoo.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.