Ruotsalainen lehti Elektroniktidningen kertoo, että Lundista kotoisin oleva insinööri Isabelle Olsson on vastannut Googlen Glass-älylaisen teollisesta muotoilusta. Olsson valmistui Lundin teknisestä korkeakoulusta vuonna 2008. Googlella hän on työskennellyt vuodesta 2011.
Olsson paistatteli valokeilassa viime viikolla San Franciscossa, kun Google paljasti kehittäjäkokoukseen uusia palvelujaan. Yksi uutuuksista oli Google Access, joka on ruotsalaisen Spotifyn kanssa kilpaileva nettimusiikin latauspalvelu.
Olsson on ollut mukana Google Glassin kehittämisen alkuajoista asti. Ensin kyse oli karkeista protoista, joissa tavallisiin silmälaseihin kiinnitettiin piirikortteja. Olssonin mukaan kehittäjät kävelivät alkuvaiheessa mitä kummallisimpia virityksiä silmilleen viritettynä.
Ensimmäinen varsinainen käyttäjien pilottiprojekti alkoi Google-laseilla muutaman viikko sitten. Hakukonejätti jakoi muutamille tuhansille käyttäjille laseja, joiden oikean lasin pinnalle voidaan heijastaa mitä tahansa älypuhelimen netistä lataamaa materiaalia.
Erilaisia mikronäyttöjä on kehitetty esimerkiksi armeijalla monenlaisina variantteina, mutta Isabelle Olssonin mukaan Google halusi lähteä työhön puhtaalta pöydältä. Suurin haaste oli toteuttaa vaadittava elektroniikka niin kevyesti, että lasit olisivat miellyttävä pitää, Olsson kertoo Elektroniktidningenissä.
Google Glass -laseilla voi esimerkiksi ottaa videota näkemästään. Lasien pinnalle saa heijastettua vaikkapa reittiohjeita. Informaatio esimerkiksi lennon portista tulee näkyviin automaattisesti. Viestejä voi lähettää sanelemalla.
Ensimmäiset käyttäjäraportit laseista ovat olleet enimmäkseen ylistäviä. Joidenkin kommenttien mukaan laseja ei haluttaisi koskaan riisua muutaman päivän kokeilun jälkeen. Google ei ole vielä kertonut, milloin laseja voisi alkaa ostaa omaan käyttöönsä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
