Suprajohtavat ohutkalvot kiinnostavat monia, esimerkiksi kvanttitietokoneita kehittäviä. Nyt MIT:n tutkijat ovat kehittäneet suprajohtavuuden lain, joka helpottanee valmistajia hyödyntämään ilmiötä.
Massachusetts Institute of Technologyn tutkijat uskovat, että ovat löytäneet matemaattisen suhteen materiaalien paksuuden, lämpötilan ja resistanssin välillä. Tutkijat kertoivat löydöksestään Physical Review B -lehdessä.
MIT:n elektroniikkalabrassa tutkimustyötä johtanut Yachin Ivry kertoo, että lain ansiosta onnistuttiin rakentamaan selvästi aiempaa suurempia suprajohtavia pintoja selvästi aiempaa paremmalla saannolla.
Suprajohde on materiaali, joissa ei absoluuttisen nollapisteen lähellä ole sähköistä resistanssia. Tämä tarkoittaa, että sähköisen virran tuottaminen niihin vaatii erittäin vähän energiaa. Yksi fotoni riittää, joten materiaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi kvanttifotodetektoreiden kehityksessä.
Suprajohtavista materiaaleista valmistettu kvanttitietokone kuluttaa teoriassa noin sadasosan siitä sähkötehosta, jonka nykyprosessorit vaativat.
Ivryn löydökset perustuvat niobiumnitridin tutkimukseen. Materiaalia suositaan suprajohdekehityksessä, koska sillä on suhteellisen korkea kriittinen lämpötila - ts. lämpötila, jossa materiaali muuttuu metallista suprajohteeksi. Ohutkalvomuodossa sen kriittinen lämpötila on kuitenkin selvästi alhaisempi.
Tutkimalla materiaalin resistanssin muutoksia kalvon paksuuden ja lämpötilan vaihdellessa tutkijat löysivät, että muutoksia selittää selvä kuvio. Tämän muotoileminen matemaattiseksi kaavaksi oli tietenkin työläs tehtävä. Aikaansaatu kaava kuitenkin päti useiden kymmenien suprajohteiden kohdalla.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.