Tekesin Toiminnalliset materiaalit -ohjelman teemaseminaari ”Advanced materials and biomedical applications” tuo tänään esiin uusimpia tutkimustuloksia esimerkiksi biomateriaaleihin, nanoselluloosaan, grafeeniin, ohjattaviin materiaaleihin, optiikkaan ja painettavaan älyyn liittyen. Näillä eväillä luodaan jo nyt ihmisten varaosia, täsmälääketiedettä ja vaikkapa joustavaa elektroniikkaa.
- Moderni materiaalitiede tuottaa jatkuvasti uutta. Toiminnalliset materiaalit –ohjelmassa on määrätietoisesti rakennettu sovellus- ja tarvelähtöisiä, monialaisia hankkeita, jotka ovat poikineet useita merkittäviä uuteen liiketoimintaan johtaneita tuloksia, sanoo ohjelman koordinaattori Markku Heino Spinverse Oy:stä.
Nanoselluloosasta avain solunkasvatukseen
Lääketeollisuudessa käydään tällä hetkellä kovaa kilpailua siitä, kuka kehittää ensimmäisenä elävän 3D-solumallin, jossa pystytään kasvattamaan ja tutkimaan ihmisille sopivia soluryppäitä. Kolmiulotteisuus edistäisi merkittävästi ihmisen mutkikkaiden solurakenteiden tutkimusta ja lääkkeiden kehitystä.
Helsingin yliopistossa solujen ja nanoselluloosan -jota UPM kehittää biofibrillit-nimellä- yhteistoimintaa on tutkittu Tekesin Toiminnalliset materiaalit -ohjelman tutkimusprojektissa professori Marjo Yliperttulan johdolla. Nanoselluloosa on osoittautunut monilta ominaisuuksiltaan erinomaiseksi solujen kasvatusalustaksi, jossa myös solututkimus onnistuu hyvin.
- Selluloosananokuidut ovat bioyhteensopivia eli ne eivät aiheuta vierasesinereaktiota tai tulehdusta kudoskosketuksessa. Kyseessä on itse asiassa hydrogeeli, joka sisältää solujen vaatimaa kosteutta ja on hyvä elinympäristö erilaisille soluille. Olemme onnistuneet jo valmistamaan kantasoluista eläviä solumalleja, joissa yhdistyvät lihas-, hermo- ja verisuonisolut, kertoo Yliperttula.
Keskeiset tutkimustulokset on patentoitu ja julkaistu äskettäin Journal of Controlled Release -lehdessä. Sovellusalue vaikuttaa hyvin potentiaaliselta, ja UPM kartoittaa erilaisia ratkaisuja kaupallistamisen osalta.
Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKOn lukujen mukaan Suomessa myytiin heinä-syyskuussa reilut 636 tuhatta puhelinta, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahassa mitattuna myynnin arvo sen sijaan laski 1,6 prosenttia.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
