Tekesin Toiminnalliset materiaalit -ohjelman teemaseminaari ”Advanced materials and biomedical applications” tuo tänään esiin uusimpia tutkimustuloksia esimerkiksi biomateriaaleihin, nanoselluloosaan, grafeeniin, ohjattaviin materiaaleihin, optiikkaan ja painettavaan älyyn liittyen. Näillä eväillä luodaan jo nyt ihmisten varaosia, täsmälääketiedettä ja vaikkapa joustavaa elektroniikkaa.
- Moderni materiaalitiede tuottaa jatkuvasti uutta. Toiminnalliset materiaalit –ohjelmassa on määrätietoisesti rakennettu sovellus- ja tarvelähtöisiä, monialaisia hankkeita, jotka ovat poikineet useita merkittäviä uuteen liiketoimintaan johtaneita tuloksia, sanoo ohjelman koordinaattori Markku Heino Spinverse Oy:stä.
Nanoselluloosasta avain solunkasvatukseen
Lääketeollisuudessa käydään tällä hetkellä kovaa kilpailua siitä, kuka kehittää ensimmäisenä elävän 3D-solumallin, jossa pystytään kasvattamaan ja tutkimaan ihmisille sopivia soluryppäitä. Kolmiulotteisuus edistäisi merkittävästi ihmisen mutkikkaiden solurakenteiden tutkimusta ja lääkkeiden kehitystä.
Helsingin yliopistossa solujen ja nanoselluloosan -jota UPM kehittää biofibrillit-nimellä- yhteistoimintaa on tutkittu Tekesin Toiminnalliset materiaalit -ohjelman tutkimusprojektissa professori Marjo Yliperttulan johdolla. Nanoselluloosa on osoittautunut monilta ominaisuuksiltaan erinomaiseksi solujen kasvatusalustaksi, jossa myös solututkimus onnistuu hyvin.
- Selluloosananokuidut ovat bioyhteensopivia eli ne eivät aiheuta vierasesinereaktiota tai tulehdusta kudoskosketuksessa. Kyseessä on itse asiassa hydrogeeli, joka sisältää solujen vaatimaa kosteutta ja on hyvä elinympäristö erilaisille soluille. Olemme onnistuneet jo valmistamaan kantasoluista eläviä solumalleja, joissa yhdistyvät lihas-, hermo- ja verisuonisolut, kertoo Yliperttula.
Keskeiset tutkimustulokset on patentoitu ja julkaistu äskettäin Journal of Controlled Release -lehdessä. Sovellusalue vaikuttaa hyvin potentiaaliselta, ja UPM kartoittaa erilaisia ratkaisuja kaupallistamisen osalta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
