Tampereen teknillisen yliopiston Brightlase-hankkeessa on kehitetty uutta lupaavaa materiaaliteknologiaa, jolla voidaan tuottaa kirkasta laservaloa 570-620 nanometrin aallonpituusalueelle. Päätös teknologian kaupallistamisesta on tarkoitus tehdä vuoden vaihteen tienoilla.
Optoelektroniikan tutkimuskeskuksessa ORC:ssä Brightlase-hanketta vetäneen professori Mircea Guinan mukaan tekniikka on niin kypsää, että se voidaan tuoda markkinoille vuodessa, maksimissaan kahdessa. Suunnitelmissa on irrottaa kehitys ORC:stä omaan yritykseensä, mutta konkreettisista suunnitelmista Guina ei halua vielä kertoa.
- Spinverse tutkii ulkoisena konsulttina tekniikan ip-kysymyksiä ja tekee samalla alueen markkinatutkimuksen. Tämä projekti päättyy vuoden lopulla, Guina kertoo.
Keltaisen-oranssin alueen lasereita voidaan hyödyntää monilla sektoreilla esimerkiksi lääketieteessä, spektroskopiassa ja prosessinhallinnassa. Taajuuskahdennukseen perustuvalla puolijohdekiekkolaserteknologialla on saavutettu 20 watin ennätyksellinen valoteho 588 nanometrin aallonpituusalueella.
Guinan mukaan muunlaisilla lasereilla on päästy yli 50 watin valotehoon, mutta typpiseostettuihin kvanttikaivoihin perustuvissa puolijohdekiekkolasereissa ryhmä on kehityksen kärjessä.
- Puolijohdekiekkolasereilla saadaan kompaktimpia, säädettävämpiä ja kustannustehokkaampia ratkaisuja. Hinta voi jäädä allekymmenesosaan kilpailevista tekniikoista. Siksi puolijohdekiekkolaser on kaupallisesti erittäin houkutteleva tekniikka.
Brightlase-projektin aikana on jo toimitettu prototyyppejä sovelluskehittäjille. - Lasereita on testattu onnistuneesti myös atomikelloissa NIST:ssä (National Institute of Standards and Technology), Guina kehuu.
- Valoteho ei ole ainoa tärkeä tekijä. Myös valosäteen laatu, tuotetun spektrin puhtaus ja säädeltävyys ovat tärkeitä parametrejä, Guina lisää.
Kirkaslaserin tarina alkoi jo vuonna 2007 käynnistyneestä EU:n 7. puiteohjelmasta. Vuonna 2009 alkaneessa Tekesin toiminnalliset materiaalit -ohjelmassa kehitettiin uusia puolijohdemateriaaleja aurinkokennosovelluksia varten ja tämän työn tuloksia voitiin hyödyntää myös uudenlaisen laserin kehityksessä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
