Suomessa on liikennekäytössä vain noin tuhat ladattavaa hybridiautoa ja täyssähköautojakin vain muutama sata vähemmän, joten sähköautojen lataaminen herättää monenlaisia kysymyksiä varsinkin taloyhtiöissä. Yksi sitkeästi elävä myytti on, että sähköauton lataaminen edellyttäisi jotain hienoa ja kallista laturia.
Absurdein vastaan tullut väite on, että vakuutus ei muka korvaisi, jos sähköauto palaa lämmitystolpasta ladattaessa. Ei pidä paikkaansa. Todellisuudessa sähköauton voi ladata ihan tavallisesta lämmityspistorasiasta, eikä tälle ole sähköteknistä saati juridista estettä – kunhan latauksen maksaminen organisoidaan jotenkin.
Lakia joka kieltäisi lataamisen lämmitystolpasta ei ole, eikä sähköturvallisuuslakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä voi oikein mitenkään tulkita näin. Sähköautojen latauspisteille on standardeissa omat vaatimukset, mutta nämä koskevat pisteitä jotka ovat varta vasten suunniteltu sähköautojen lataukseen ja joita markkinoidaan sellaisina.
Sähköautojen lataaminen lämmitystolpasta on paitsi sallittua, myös ihan yleinen käytäntö. Käytäntö on myös sähköturvallisuusviranomaisen eli Tukesin tiedossa, ja jos siinä olisi jotain hämärää, Tukes olisi puuttunut siihen. Sama koskee vakuutusyhtiöitä.
Ajastin riesana
Varsinkin Etelä-Suomessa lämmitystolpissa oleva kahden tunnin ajastin on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Ladattavan hybridiauton kanssa ajastin ei yleensä aiheuta ongelmia. Akuston koko on yleensä alle kymmenen kilowattituntia, ja esimerkiksi työmatkan jäljiltä puolillaan olevat akut latautuvat lähes täyteen parin tunnin aikana. Jos auton laittaa laturiin heti työmatkan jälkeen, ja illalla roskia viedessä kääntää kellon taas lataamaan, saa aamuksi täydet akut.
Jos ajastimesta haluaa eroon, kannattaa tilata sähköasentaja vaihtamaan kellopistorasian tilalle tavallinen pistorasia. Suositeltava pistorasiatyyppi on niin sanottu heavy duty -sukopistorasia, joka on suunniteltu kestämään useamman tunnin kuormitusta – samanlainen joita näkee julkisissa latauspisteissä.
Mikäli omistaa täyssähköauton, jonka lataaminen kestää tyypillisesti yli kymmenen tuntia, on pistorasian vaihtaminen enemmän kuin järkevää.
Lämmitystolpan soveltuvuus syytä tarkistaa
Toinen rajoittava tekijä voi olla kiinteistön sähköverkon mitoitus. Uudehkoissa, 1990-luvulla tai myöhemmin rakennetuissa taloyhtiöissä ongelmia ei yleensä ole.
Tavallista lohkolämmitinpistorasiaa ei ole suunniteltu kestämään kuormitusta tuntikaupalla, vaan ainoastaan sen pari tuntia, ja senkin talvisin. Käytännössä lataaminen kuitenkin onnistuu yleensä turvallisesti. Suomessa myytävien sähköautojen mukana tuleva latausjohto rajoittaa latausvirran yleensä 10 ampeeriin (ja tehon 2300 wattiin), joka on itse asiassa vähemmän kuin mitä moottorinlämmitin (500 W) ja sisätilalämmitin (yleensä 2100 W) ottavat yhdessä.
Nyrkkisääntönä voidaankin sanoa, että mikäli taloyhtiössä ei ole kielletty sisätilalämmittimien käyttöä, sähköverkko kestää komeasti myös sähköauton lataamisen.
Sähköalan standardointijärjestö Sesko on laatinut sähköalan standardeihin perustuvan selkokielisen ohjeen sähköautojen lataamiselle. Siellä todetaan, että ”Sähköajoneuvojen lataamiseen on käytettävä niiden lataamiseen suunniteltuja tai muutoin latauskäyttöön sopiviksi todettuja latauspisteitä.”
Tämän muutoin latauskäyttöön sopivaksi toteamisen voi tehdä yksinkertaisimmillaan kokeilemalla parin tunnin lataamisen jälkeen, onko pistotulppa kuuma (siis kuuma, ei lämmin). Jos pistotulppa koskettimineen on kuuma, kannattaa kokeilla auton valikosta pienempää latausvirtaa (esimerkiksi 6 ampeeria) tai vaihtaa suosiolla pistorasia. Kuuma pistotulppa on aina merkki tulipaloriskistä.
Osassa latauskaapeleita on pistotulpassa lämpötila-anturi, ja latausvirta pienenee automaattisesti jos tulppa kuumenee.
Vesa Linja-aho
Kirjoittaja on Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtori ja tietokirjailija, joka lataa sähköautoaan taloyhtiön lämmitystolpasta.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
