Linus Torvalds käynnisti elokuussa 1991 projektin, joka sittemmin mullisti koko maailman. Linuxin täyttäessä 25 vuotta Torvalds sanoo IEEE Spectrum -lehden haastattelussa, ettei hän enää odota isoja vallankumouksia tietojenkäsittelyssä.
- Olisi tietysti kiinnostavaa, jos tapahtuisi suuria vallankumouksia ja kaikki näyttäisi aivan toiselta 25 vuoden päästä. Mutta moni asia on samoin kuin 1960-luvulla, kun käyttöjärjestelmät alkoivat kehittyä. Laite- ja ohjelmistokehittäjät ovat oppineet, mikä toimii ja mikä ei, Torvalds sanoo.
Torvalds myöntää, ettei hänellä linuxia aloittaessaan ollut mitään käsitystä siitä, mihin oli ryhtymässä. - Pitää olla vähän naiivi, että edes alkaa kehittää omaa käyttöjärjestelmäänsä. Se auttoi, ettei tiennyt millaiseksi projekti tulisi kasvamaan. Eikä ollut ennakkokäsityksiä siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä.
Torvalds pitää edelleen linux-ytimen kehityksen lankoja käsissään. Täysin miehen oma projekti linux on kuitenkin ollut vain vähän aikaa.
- Jo vuonna 1992 ryhdyin hyväksymään muiden tekemiä korjauksia koodiin ilman, että kirjoitin itse kaiken uudelleen. Aika pian luotin joihinkin kehittäjiin niin paljon, että hyväksyin heidän korjauksensa sellaisinaan, Torvalds kertoo.
Tämäkään malli ei toiminut kovin pitkään linux-ytimen koon kasvaessa. Noin vuosituhannen vaihteessa kehittäjät alkoivat valitella, että Torvaldsin työskentelytapa hidastaa linuxin kehitystä.
- Se johti lopulta BitKeeperin käyttöön lähdekoodin ylläpidon työkaluna. Sen myötä opin, miten lähdekoodin hallinnan pitäisi toimia. Ja noin vuonna 2005 tullut Git tietenkin osoittautui tässä suureksi menestykseksi.
Torvalds myöntää, että työpöydillä linux ei ole ollut samanlainen menestys kuin monissa sulautetuissa sovelluksissa. - Mutta hei, sen kanssa tehdään koko ajan työtä. Ja pärjääväthän Chrombookit aika hyvin, vaikka ne ovatkin vähän rajoittunut kokemus työpöytänä.
PC-koneissa on Torvaldsin mukaan paljon vanhaa legacy-painolastia. Kun älypuhelimissa ei vastaavaa ollut, linux pystyi niissä Androidin kautta ottamaan hallitsevan aseman.
Torvaldsin haastattelun voi lukea kokonaisuudessaan täällä.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
