Aurinkokenno tuottaa sähköä pilviselläkin säällä, kunhan kennoon osuu valoa. Mutta sateella se ei ole onnistunut. Paitsi nyt, kun kiinalaistutkijat kehuvat korjanneensa tämän ongelman.
Qingdaon yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekniikan, jonka ansiosta aurinkokenno voi tuottaa sähkövirtaa myös sateessa. Salaisuus piilee kennon pintaan asennetussa ohuessa grafeenikalvossa.
Sade ei ole puhdasta vettä, vaan se sisältää suoloja jotka jakautuvat positiivisiksi ja negatiivisiksi ioneiksi. Grafeenikalvon avulla sadevesipisaroiden positiivisesti varautuneet ionit voidaan erottaa ja niillä voidaan tuottaa sähkövirtaa.
Tarkalleen ottaen positiivisesti varautuneet ionit kiinnittyvät grafeenikalvoon ja muodostavat kaksikerrosrakenteen, joissa toisessa on ioneita ja toisessa elektroneja. Näiden kerrosten välinen energiaero on riittävän voimakas tuottaakseen virtaa.
Tämän kiinalaistutkijoiden kehittämän hybridikennon hyötysuhde on normioloissa eli aurinkoisella säällä 6,53 prosenttia. Lukema on tietysti vaatimaton, mutta toisaalta protolaitteen tulokseksi aivan lupaava.
Tutkimus on toki vasta alkuvaiheessaan, mutta tien päässä siintää hyötysuhteeltaan riittävän tehokas kenno, joka tuottaa sähköä jokaisessa säässä.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
