Tutkijat ovat vuosia kehittäneet muistia, jossa jokainen bitti – ykkönen tai nolla – voitaisiin tallentaa yhteen atomiin. Nyt sellainen on kehitetty. Se on vielä pieni ja hidas, mutta saattaa aloittaa kehityksen kohti tekniikkaa, joka mullistaa tiedontallennnuksen.
IBM onnostui vuonna 2012 kehittämään muistin, jossa yhden bitin tallennus vaati 12 atomia. Nyt hollantilaisessa Delftin yliopistossa on onnistuttu valmistamaan suuria määriä yhteen atomiin sopivia bittejä.
Kvanttinanotieteiden osastolla kehitettyyn muistiin tallennettiin yksi kilotavu alaan, jonka koko on vain 96 x 126 nanometriä. Vertailun vuoksi: muutaman tavun tallentaminen perinteiselle pyörivälle kiintolevylle vaatii miljardeja atomeja.
Tutkijoiden paperin (sen voi ladata täältä) mukaan atomimuistin tallennustiheys on 502 terabittiä neliötuumalla. Tämä on kolme kertaluokkaa tihemmin kuin nykykiintolevyissä.
Bitit tallennetaan kloriiniatomeihin kuparialustalla. Kloriini pysyy vakaana suurinakin pintoina ja suht korkeissa (77 kelviniä) lämpötiloissa. Bitin tallennus, joka itse asiassa tarkoittaa kloriiniatomin siirtämistä, vaatii vain hyvin pienen virran (noin yhden mikroampeerin luokkaa). Yksi ongelma on se, että muisti pitää olla -196 asteen lämpötilassa.
Atomimuistin tiheys on kuitenkin sitä luokkaa, että sen kehitystyö tulee nyt Delft-tutkijoiden innovaation myötä kiihtymään. Tiheyttä kuvaa se, että Yhdysvaltain kongressin kirjaston kaikki niteet, noin miljoona gigatavua, voitaisiin tallentaa sivultaan sadan mikronin kokoiseen atomimuistikuutioon.