Hiilinanoputkia pidetään yhtenä potentiaalisimmista piin korvaajista tulevaisuuden mikropiirien raaka-aineeksi. Nyt Stanfordin tietotekniikan laitoksen tutkijat ovat kehittäneet ensimmäisen toimivan mikropiirin hiilinanoputkista. Se täyttää periaatteessa tietokoneen tunnusmerkit.
Kyse on todellisesta läpimurrosta. Tähän asti laboratorioissa on voitu kasvattaa hiilinanoputkista toimivia transistoreja, mutta aineen soveltuminen mikropiirien pohjaksi on jäänyt todistamatta. Stanfordin tutkijat todistivat tämän aukottomasti.
Valmistettu kone koostuu 178 transistorista. Tähän asti ei ole saatu kasvatettua hallitusti tällaista määrää hiilinanputkiin perustuvia transistoreita, joten jo tämä on merkittävä läpimurto,.
Itse piiri koostuu ALU-yksiköstä (aritmetiikka-logiikkayksikkö), joka kykenee laskemaan yhden käskyn käskykantaa. Periaatteessa mikropiiri voisi suorittaa mitä tahansa ohjelmaa, jos sillä olisi käytössään riittävästi ulkoista muistia.
Piiri osaa laskea ja jaotella numeroita. Hyvin yksinkertainen käyttöjärjestelmä osaa vaihtaa näiden tehtävien välillä.
Piiri valmistettiin siten, että metallihilat etsattiin piioksidikerroksen päälle ja päällystetään eristävällä kalvolla. Hiilinanoputket kasvatettiin tämän kalvon päälle. Niiden päälle asetettiin nielu- ja lähdemateriaalit.
Kasvattamisen edistymisesät huolimatta osa hiilinanputkista oli metallisia eli johtavia ja osa puolijohtavia. Tällä alueella riittää siis edelleen työsarkaa. Myös putkien kasvattaminen suoraan on iso haaste, sillä mikäli pienikin osa ei ole suorassa, rakenteen toiminta häiriintyy.
Stanfordin tutkijoiden mukaan hiilinanoputkilla on mahdollista rakentaa kertaluokkaa tehokkaampia mikropiirejä kuin piillä. Tekniset haasteet tämän tavoitteen tiellä ovat yhä valtavia.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
