Ericssonin ConsumerLab-tutkimukseen vastanneet kuluttajat uskovat, että erilaiset nieltävät tai ihon alle asetettavat anturit arkipäiväistyvät jo viiden vuoden kuluessa. Elintoimintojen mittaamisen lisäksi näillä sensoreilla voidaan esimerkiksi avata lukkoja tai niitä voidaan käyttää tunnistautumiseen henkilötodistusten sijaan.
Tuoreen ConsumerLabin Wearable technology and the internet of things -tutkimuksen vastaukset edustavat 280 miljoonaa älypuhelinkäyttäjää globaalisti. Peräti 43 prosenttia vastaajista uskoo puettavan teknologian korvaavan älypuhelimet. 38 prosenttia uskoo, että se tapahtuu jo viiden vuoden kuluessa.
Lisäksi 42 prosenttia uskoo, että puettava teknologia korvaa passin IoT-aikakaudella. Tämän hetkisistä älykellon käyttäjistä neljäsosa vilkuilee älypuhelintaan vähemmän älykellon omien ilmoitusten ansiosta.
- Suomessa älykellot ja aktiivirannekkeet ovat lyöneet läpi jo pari vuotta sitten. Lisäksi suomalainen osaaminen puettavan teknologian hyödyntämisessä hyvinvoinnissa ja tavoitteellisessa urheilussa on maailman huippua, kuten esimerkiksi Polar ja Suunto ovat osoittaneet. Me suomalaiset olemme teknologiaorientoitunutta väkeä ja otamme uudet innovaatiot vastaan aikaisessa vaiheessa, sanoo Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka.
Puettavaa tekniikkaa käyttää maailmanlaajuisesti tällä hetkellä noin 85 miljoonaa ihmistä. Tutkituilla markkinoilla käyttäjien määrä on tuplaantunut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tällä hetkellä kuluttajat pitävät älykelloja, aktiivirannekkeita ja puettavia kameroita yleisinä, valtavirtaan kuuluvina laitteina.
Kuluttajat ennustavat, että vuoteen 2020 mennessä yleistyvät älylasit, älykäs paikannuslaite, älypuhelimen notifikaatiosormus sekä omaan kehoon kiinnitettävä turvakamera. Tutkimukseen vastanneet kuluttajat arvioivat puettavan teknologian kasvun käännekohdan sijoittuvan vuoden 2020 jälkeiseen aikaan, jolloin ennustetaan erityisesti sanattomaan viestintään keskittyvien laitteiden yleistyvän. Kuluttajista 60 prosenttia arvelee, että nieltävät tai ihon alle laitettavat sensorit tulevat yleistymään muita laitteita ohjaavina laitteina jo viiden vuoden kuluessa.
Lisätietoa Ericssonin tutkimuksesta löytyy osoitteesta www.ericsson.com/consumerlab.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
