Galileo on jättimäinen eurooppalainen hanke, jossa maata kiertämään lähetetään lopulta 24 satelliittia tuottamaan tarkkaa paikannustietoa. Galileo-hanketta Euroopan avaruusjärjestö ESA:ssa vetävän tohtori Marco Lisin mukaan järjestelmällä päästään jo tämän vuoden aikana tuottamaan melko tarkkaa paikkatietoa.
Galileo-satelliitteja on taivaalla nyt 15. Viimeisin lähetys lähti matkaan pari viikkoa sitten ja seuraava toimitus on marraskuussa. Satelliitteja tietenkin testataan jo kovaa vauhtia. ESA:lla on hankkeessa satoja kehittäjiä, joilla kaikilla on jonkinlainen vastaanotin mukana.
Lisi näkee itse, että maailma on suuren murroksen kynnyksellä. Kymmenien miljardien esineiden liittäminen verkkoon aiheuttaa lopulta sen, että kartasta tulee todellisuutta tarkempi.
- Tämän hetken Google Maps tai Google Earth ei lopulta ole sen tarkempi kuin 1500-luvulta peräisin oleva kartta. Kun karttaan liitetään erittäin tarkka sijaintitieto ja IoT-laitteiden tuottama tieto säästä, olosuhteista, liikkeistä ja oikeastaan kaikesta, kartta kertoo enemmän informaatiota kohteestaan kuin voimme itse koskaan tietää tai havaita, Lisi korostaa.
Galileon rooli tässä kaikessa on tietenkin merkittävä. Marco Lisi kuitenkin korostaa, että sijaintitietoa tärkeämpää on järjestelmän tuottama kellosignaali, jota ilman erilaiset maan päällä toimivat järjestelmät eivät toimi.
- Galileo on oikeastaan oma ict-järjestelmänsä, jonka merkittävin osa on maan päällä. Itse satelliiteissa tärkeää on oikeastaan vain PHM-atomikello, joka hukkaa yhden sekunnin kolmessa miljoonassa vuodessa. Kaikki muu satelliiteissa on oikeastaan aika triviaalia, Lisi sanoo.
Ilman tätä Galileon atomikellon tarkkuutta ei päästä maan päällä tulevissa 5G-sovelluksissa vaadittuun yhden mikrosekunnin latenssiin.
Marco Lisi on kansainvälisen avaruusjärjestön tiedemies, joka vastaa ESA:ssa Galileo-hankkeesta. Hän puhui tänään Readingissä National Instrumentsin Aerospace and Defence -foorumissa.