Kosketusnäytöissä käytetään yleensä ITO-kalvoa eli indiumtinaoksipinnoitetta sen hyvän läpinäkvyyden ja sähköisten ominaisuuksien ansiosta. ITO:lle on kehitetty edullisempia vaihtoehtoja Suomessakin, nyt asialla on Saudi-Arabiassa sijaitseva kuningas Abdullahin yliopisto.
KAUSTin tutkijat ovat kehittäneet sinkkioksidikalvon, johon on lisätty alumiinia. Alumiini on paljon helpommin saatavissa kuin indium, mikä tekisi materiaalista IO-kalvoja selvästi edullisemman.
AZO-kalvoja (aluminium zinc oxide) on tutkittu paljon, mutta sen sähökiset ominaisuudet ovat tähän asti olleet selvästi ITOa heikommat. Parantaakseen AZO-klavon johtavia ominaisuuksia KAUSTin tutkijat hyödynsivät alunperin suomalaista innovaatiota eli ALD-atomikerroskasvatusta.
Läpinäkyvälle alustalle suunnattiin trimetyylialumiini- ja detyylisinkihyöryä, joka muodosti yhden atomin paksuiset alumiini- ja sinkkikerrokset muoville. Yhdessä kerrokset muodostivat johtavan AZO-kalvon.
KAUSTin tutkijoiden mukaan heidän toteuttamansa AZO-kalvon sähköiset ominaisuudet ovat selvästi aiemmin raportoituja paremmat. Yksi etu KAUSTin innovaatiosta on se, että ALD-prosessi tarvitsee vain 160 asteen lämpöltilan joka kerrosta kohden. Tämän ansiosta johtava kalvo voidaan istuttaa lasin lisäksi myös edulliselle muovipinnoitteelle.