Linux-käyttöjärjestelmä täyttää tällä viikolla 25 vuotta. Kyse on merkittävimmästä ja eniten tietotekniikkaan ja elektroniikkaan vaikuttaneesta innovaatiosta. Vuosien varrella linux on lihonut melkoisesti, sillä koodiperusta on nyt kooltaan 140 kertaa suurempi kuin elokuussa 1991 Linus Torvaldsin aloittaessa.
Kun Torvalds lähettiin kuuluisan viestinsä uudesta käyttöjärjestelmästä Usenet-keskusteluryhmään, linux oli versiossa 1.0. Paketissa oli koodirivejä kaikkiaan 150 867. 4.5-ytimessä koodirivejä arvioitiin olevan 21 miljoonaa eli koodia oli karkeasti laskien 140-kertainen määrä. Itse ydin eli kernel sopi vuonna 1991 noin 10 tuhanteen koodiriviin.
Linux-ydin tukee nyt 35 eri tiedostojärjestelmää ja käytännössä kaikkia ajateltavissa olevia laitearkkitehtuureita. Ytimeen lisätään yli 10 000 riviä uutta koodia joka päivä. Toisaalta ytimestä myös poistetaan keskimäärin 5300 koodiriviä joka päivä. 1875 koodiriviä modifioidaan joka päivä.
Jokaisessa linux-laitteessa ei tietenkään ajeta samaa 21 miljoonan rivin koodipinoa. Läppäri pyörii noin 1,6 miljoonalla koodirivillä, älypuhelimessa koodirivejä on 2,5 miljoonaa. Kernelin ylläpitäjiin kuuluvan Greg Kroah-Hartmanin mukaan varsinainen ydin muodostaa vain viisi prosenttia linuxin koodista.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
