Tieteiselokuvissa laitteita on ohjattu ajatuksen voimalla aina. IBM ja Intel kehittävät laboratorioissaan aivojen mukaan rakennettuja prosessoreita. Pisimmällä kaupallisissa pyrkimyksissään on kuitenkin kännykkäpiirien ykkönen Qualcomm.
Qualcommin teknologiajohtaja Matt Grob kertoi MIT:n Em Tech konferenssissa San Diegossa, että yhtiö aikoo tuoda neurosirujen suunnittelun työkalut tarjolle jo ensi vuonna. Grob uskoo myös, että neurolohkoja voidaan tuoda osaksi tulevaisuuden kännykkäprosessoreja.
Miksi sitten käyttää neurosiruja? Nykyiset prosessorit perustuvat Von Neumannin arkkitehtuuriin, jossa datan prosessointi ja tallennus on erotettu toisistaan. Grobin mukaan aivot toimivat aivan toisella tapaa.
- Aivot kykenevät esimerkiksi uskomattomaan kuvan tunnistamiseen. Yritämme ymmärtää miksi näin on ja miten sitä voisi hyödyntää, Grob kertoi.
Nykyprosessorit kykenevät laskemaan miljoonia prosesseja muutamalla rinnakkaisella laskentayksiköllä. Grobin mukaan aivot tunnistavat kuvia alle kymmenellä askeleella, mutta miljoonilla rinnakkaisilla ”laskentayksiköillä”. Aivot ovat myös erittäin energiatehokas prosessori, sillä tehonkulutus on vain viideskymmenesosa siitä, mihin aivojen simuloinnissa nykytietokoneilla on parhaimmillaan päästy.
Kuvantunnistaminen on vasta ensimmäinen askel Qualcommissa, jossa neurosiruja kehittää big data -tutkimusta varten kehitetty Brain Corp. Grobin esityksissä vilahtelee jo kännykkäpiiri, jossa keskus- ja grafiikkaprosessorin oheen on liitetty yksi NPU, neuroprosessoriyksikkö.
Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKOn lukujen mukaan Suomessa myytiin heinä-syyskuussa reilut 636 tuhatta puhelinta, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahassa mitattuna myynnin arvo sen sijaan laski 1,6 prosenttia.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
