Tieteiselokuvissa laitteita on ohjattu ajatuksen voimalla aina. IBM ja Intel kehittävät laboratorioissaan aivojen mukaan rakennettuja prosessoreita. Pisimmällä kaupallisissa pyrkimyksissään on kuitenkin kännykkäpiirien ykkönen Qualcomm.
Qualcommin teknologiajohtaja Matt Grob kertoi MIT:n Em Tech konferenssissa San Diegossa, että yhtiö aikoo tuoda neurosirujen suunnittelun työkalut tarjolle jo ensi vuonna. Grob uskoo myös, että neurolohkoja voidaan tuoda osaksi tulevaisuuden kännykkäprosessoreja.
Miksi sitten käyttää neurosiruja? Nykyiset prosessorit perustuvat Von Neumannin arkkitehtuuriin, jossa datan prosessointi ja tallennus on erotettu toisistaan. Grobin mukaan aivot toimivat aivan toisella tapaa.
- Aivot kykenevät esimerkiksi uskomattomaan kuvan tunnistamiseen. Yritämme ymmärtää miksi näin on ja miten sitä voisi hyödyntää, Grob kertoi.
Nykyprosessorit kykenevät laskemaan miljoonia prosesseja muutamalla rinnakkaisella laskentayksiköllä. Grobin mukaan aivot tunnistavat kuvia alle kymmenellä askeleella, mutta miljoonilla rinnakkaisilla ”laskentayksiköillä”. Aivot ovat myös erittäin energiatehokas prosessori, sillä tehonkulutus on vain viideskymmenesosa siitä, mihin aivojen simuloinnissa nykytietokoneilla on parhaimmillaan päästy.
Kuvantunnistaminen on vasta ensimmäinen askel Qualcommissa, jossa neurosiruja kehittää big data -tutkimusta varten kehitetty Brain Corp. Grobin esityksissä vilahtelee jo kännykkäpiiri, jossa keskus- ja grafiikkaprosessorin oheen on liitetty yksi NPU, neuroprosessoriyksikkö.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
