PIN-koodit ja salasanat ovat oikeastaan aika surkea suoja asiansa osaavia kyberrikollisia vastaan. Salasana ei kuitenkaan koskaan katoa kokonaan, sillä maailman ihmisistä kaksi prosenttia on sellaisia, joiden sormenjälki ei toimi biometrisenä tunnisteena.
Sormenjäljentunnistus on yleistynyt älypuhelimissa ja jo nykyisellään tekniikka on nopeaa ja luotettavaa. Väärällä sormenjäljellä laitteen avaaminen on hyvin epätodennäköistä, sillä ns. väärän positiivisen mahdollisuus on eri arvioiden mukaan noin yksi 50000:sta.
Iiris on vielä varmempi tunniste. Toisen identtisen iiriksen löytymisen todennäköisyys on 1:1078. Käytännössä biometrinen tunnistus on aina niin varmaa, että se riittää normaalikäytössä.
Sormenjälki ei käy tunnisteeksi kahdelle ihmiselle sadasta. Näilläkin toki on somrnejäljet, mutta sormenpään viivat ovat niin heikot, että niiden käyttäminen erottautumiseen ei onnistu. Tämän takia ranskalainen tutkimuslaitos Yole Developpement arvioi, että nykyisenkaltainen salasana säilyy keskeiseän tunnisteena ainakin vuoden 2030 tienoille asti.
Yolen mukaan 91 prosenttia biometriikkalaitteiden myynnistä tulee tänä vuonna sormenjälkiantureista. Iiriksen tunnistuksen osuus kokonaismarkkinoista on kolme prosenttia ja kasvojentunnistuksen neljä prosenttia. Yhteensä laitteita myydään 4,5 miljardilla dollarilla. Summasta 65 prosenttia menee kulutuselektroniikan tuotteisiin, lähinnä älypuhelimiin ja läppäreihin.