Joskus toivoisi, että älypuhelimen näyttö antaisi käyttäjälle hieman parempaa palautetta. Cambridgeläinen Redux Labs on kehittänyt tekniikan, joka voi ratkaista ongelman. Sen avulla puhelimen ruudusta tulee haptinen eli sormi voi tuntea ruudun pinnalla erilaisia painikkeita.
Reduxin tekniikan avulla puhelimen ruudulle voidaan sijoittaa haptisia paineikkeita, liukukytkimiä, näppämistöjä, kameran laukaisin, mitä tahansa. Painikkeiden paikka ja määrä voi vaihdella sovelluksen mukaan. Myös painalluksen voima vaikuttaa siihen, miten sovellus reagoi.
Bullfinch-SP001-nimen saanut tekniikka on Reduxin mukaan ensimmäinen älypuhelimia varten kehitetty haptinen tekniikka. Paineanturien avulla käyttäjä esimerkiksi tuntee äppäimistön kirjaimet ennen kuin niitä ainetaan.
Alusta sopii erityisesti Gorilla-lasin kanssa käytettäväksi. Reduxin mukaan tekniikalla voidaan tuottaa painikkeet myös teräksisille tai alumiinisille takapaneeleille.
Tekniikka on optimoitu erilaisille näytöille iPhone 5:n 4-tuumaisesta uusien phablettien laajaruutuiseen 6-tuumaiseen. Demoa varten Redux toteutti kuvan haptisen näytön standardissa 16:9-kuvasuhteen 4,7-tuumaisessa koossa.
Demoruudulla on viisi eri efektiä. Standardin painonapin rinnalle on tutu liukuhytkin, pyöräytysohjain ja kaksi kameran laukaisinta. Palaute perustuu koksetusnäytön molemmille puolilla oleviin paineanturikalvoihin. Niiden tuottaman palautteen prosessoivat Reduxin omat patentoidut algoritmit ARM Cortex-M3 -mikro-ohjaimella.
Haptisen palautteen resoluutio liikkuu mikronien luokassa, mikä riittää enemmän kuin hyvin matkimaan reaalimaailman painonappeja. Reduxin mukaan isompi haaste oli kehittää tekniikka, joka tuottaa haptisen palautteen käyttäjälle ilman viivettä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
