Pohjoismaissa sähköautojen latauksesta on tulossa arkipäiväistä infrastruktuuria. Latauspisteoperaattoreille, laitevalmistajille ja palvelukumppaneille käyttäjäkokemus nojaa kuitenkin asiaan, jota moni ei näe: latauspisteen taustalla olevaan datayhteyteen.
Tekoälyn kasvava laskentatarve muuttaa myös konesalien fyysistä rakennetta. Perinteinen 19-tuumainen räkki saa rinnalleen uuden avoimen standardin, kun suurimmat teknologiayritykset ottavat käyttöön Meta-yhtiön kehittämän Open Rack Wide (ORW) -määrityksen. Uuden formaatin ensimmäisiä esimerkkejä nähtiin lokakuussa 2025 Open Compute Projectin (OCP) huippukokouksessa San Josessa.
Columbian yliopiston tutkijat ovat onnistuneet mahduttamaan monivärisen, korkean tehon laserin yhdelle sirulle. Saavutus voi mullistaa datakeskusten, mittalaitteiden ja kvanttisovellusten energiatehokkuuden ja suorituskyvyn. Tutkimus julkaistiin lokakuussa 2025 Nature Photonics -lehdessä.
Penn Staten yliopiston tutkijat ovat kehittäneet maailman ensimmäisen tietokoneen, joka ei perustu piihin. Laite on rakennettu täysin niin sanotuista kaksiulotteisista (2D) materiaaleista eli kalvoista, jotka ovat vain yhden atomin paksuisia.
Ohjelmistokielten suosituimmuutta mittaavassa TIOBE-indeksissä tapahtui lokakuussa kärkikahinoiden järjestyksen muutos. Python jatkaa ylhäisessä yksinäisyydessään selkeänä ykkösenä, vaikka sen suosio hieman laski syyskuuhun verrattuna. Kakkospaikalle nousi nyt C, ohittaen C++:n niukasti.
Ruotsalainen sulautettujen laitteiden ohjelmoinnin ja kehityksen työkaluja kehittäv IAR Systems aikoo poistua Nasdaq Stockholmista, kun suomalainen Qt Group on noussut sen enemmistöomistajaksi. Qt:n tytäryhtiö The Qt Company Oy omistaa nyt yli 90 prosenttia IAR:n osakkeista ja äänivallasta, ja on ilmoittanut käynnistävänsä prosessin jäljellä olevien osakkeiden lunastamiseksi.
STMicroelectronics on julkaissut uuden sukupolven 5 megapikselin kuvakennoja, jotka on suunniteltu erityisesti teollisuusautomaation, turvallisuusjärjestelmien ja älykaupan tarpeisiin. Uudet BrightSense-sarjan kennot (VD1943, VB1943, VD5943 ja VB5943) yhdistävät suuren nopeuden, pienen kohinan ja tarkan yksityiskohtien toiston samaan siruun.
Gallium-nitriditeknologia (GaN) on ottamassa historiallisen harppauksen korkeajännitealueelle ja haastaa ensi kertaa piikarbidin (SiC) asemat tehoelektroniikan raskaimmassa sarjassa. Power Integrationsin tuore julkaisu esittelee maailman ensimmäiset 1250 V ja 1700 V PowiGaN-kytkimet, jotka on suunniteltu NVIDIAn 800 voltin DC-arkkitehtuuriin seuraavan sukupolven tekoälydatakeskuksissa.
Suomella on parhaat valmiudet toimia Pohjoismaiden ensimmäisen fuusioreaktorin sijoituspaikkana, selviää VTT:n tuoreesta tutkimuksesta. Raportin mukaan Suomen kehittynyt sääntely-ympäristö ja aktiivinen ydinenergialain uudistus tekevät maasta houkuttelevimman vaihtoehdon fuusioenergian pilottihankkeelle.
DDR5-muistien vauhti kiihtyy jälleen. Standardointijärjestö JEDEC on julkaissut uusimman version DDR5-muistien Serial Presence Detect (SPD) -standardista, joka nyt virallisesti tukee jopa DDR5-9200 nopeuksia. Päivitys, nimeltään JESD400-5D versio 1.4, heijastaa DDR5-teknologian nopeaa kypsymistä ja laajenemista uusiin laiteformaatteihin.
Yhä useampi viettää suuren osan arjestaan verkossa – töissä, kotona ja vapaa-ajalla. Silti harva tulee pohtineeksi, miten yhteystapa vaikuttaa tietoturvaan. Teknologiasivusto CyberGuy:n asiantuntija Kurt Knutsson nostaa esiin kysymyksen, joka mietityttää monia: onko turvallisempaa käyttää langatonta Wi-Fi-yhteyttä vai kytkeä tietokone perinteisesti Ethernet-kaapelilla suoraan reitittimeen?
Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa avaruusjärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli ihmisten elämässä. Järjestelmät auttavat siirtymään paikasta toiseen, antavat tietoa säästä ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa. Kaiken lisäksi avaruussovellukset ovat yhä tärkeämpi osa kansallisen turvallisuuden kriittistä infrastruktuuria.
CodeBoxxin perustajan Nicolas Genestin mukaan ohjelmistokehitys on kääntynyt päälaelleen: koodia ei enää kirjoiteta, vaan tekoälyä orkestroidaan kohti tavoitetta. Muutos näkyy erityisen voimakkaasti sulautetuissa järjestelmissä, joissa tiukka laitteisto–ohjelmisto-integraatio, pitkät validointisyklit ja virheiden korkea hinta tekevät agenttipohjaisesta kehityksestä poikkeuksellisen merkittävän murroksen.
Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa avaruusjärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli ihmisten elämässä. Järjestelmät auttavat siirtymään paikasta toiseen, antavat tietoa säästä ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa. Kaiken lisäksi avaruussovellukset ovat yhä tärkeämpi osa kansallisen turvallisuuden kriittistä infrastruktuuria.
