Tuore AWS:n teettämä Pohjoismaiden laajuinen selvitys paljastaa, että tekoälyn käyttöönotto etenee Suomessa samaa tahtia muiden Pohjoismaiden kanssa – mutta kehitystä hidastaa kasvava osaajapula.
Tutkimuksen mukaan 39 % suomalaisista yrityksistä hyödyntää tekoälyä, mikä on hieman alle Euroopan keskiarvon (42 %). Käyttöönotto on kuitenkin lisääntynyt viime vuodesta (35 % → 39 %), ja suomalaisyritykset ovat edelläkävijöitä tekoälyn edistyneessä käytössä: 28 % hyödyntää tekoälyä syvällisesti esimerkiksi useiden mallien yhdistämiseen tai uusien sovellusten rakentamiseen – selvästi EU:n keskiarvoa (21 %) enemmän.
Samaan aikaan osaajapula on noussut suurimmaksi yksittäiseksi esteeksi tekoälyn käytölle Suomessa. Peräti 66 % yrityksistä kertoo, että osaajavaje estää innovaatiota – enemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa. Puolet yrityksistä raportoi teknologiaprojektien viivästymistä osaajapulan vuoksi, ja noin viidennes kertoo vaikeuksista houkutella tarvittavaa digiosaamista.
Raportissa todetaan, että suomalaisyrityksissä on selkeä halu hyödyntää tekoälyä laajemmin, mutta osaamisen puute muodostaa aidon pullonkaulan. Tekoälytaidot eivät ole enää erikoisosaamista, vaan niistä on tulossa välttämättömiä yhä useammassa työtehtävässä.
Myös startup-yritykset Suomessa kärsivät samasta ilmiöstä, vaikka ne ovat kansainvälisesti tarkasteltuna AI:n edelläkävijöitä. 38 % suomalaisista startupeista hyödyntää tekoälyä edistyneellä tavalla – toiseksi eniten koko Euroopassa.
Kokonaisuudessaan tekoälyn käyttöönotto Pohjoismaissa on edennyt laajasti: 37 % alueen yrityksistä käyttää tekoälyä, ja kasvuvauhti oli 14 % viime vuonna. Tämä jää EU:n keskiarvosta (27 %), mutta Pohjoismaat kompensoivat määrällistä jälkeä laadullisella edistyksellä – suuri osa käyttäjistä on edennyt jo keskitasolle tai edistyneeseen vaiheeseen.
Maakohtaisia eroja kuitenkin löytyy. Tanska (40 %) johtaa käyttöönotossa, Suomi seuraa tiiviisti (39 %), kun taas Ruotsi ja Norja ovat hieman perässä (molemmat 35 %). Edistyneessä käytössä Suomi (28 %) ja Tanska (27 %) erottuvat selvästi edukseen.
Osaajapula on koko alueen yhteinen haaste, mutta Suomi erottuu siinäkin – negatiivisesti. Kun Suomessa 66 % yrityksistä raportoi osaajien puutteesta, vastaavat luvut ovat Norjassa 61 %, Ruotsissa 63 % ja Tanskassa 56 %. Tämä osoittaa, että osaajakriisin ratkaiseminen voi nousta kilpailukykytekijäksi Pohjoismaiden keskinäisessä vertailussa tulevina vuosina.
