Euroopan parlamentti hyväksyi eilen selvin äänin (586-44) EU:n tuotteille ja palveluille suunnatun kyberturvallisuussertifikaattien järjestelmän. Lain myötä perustetaan EU:n laajuinen kyberturvallisuus-sertifikaattijärjestelmä, joka takaa, että EU-maissa myydyt tuotteet, prosessit ja palvelut vastaavat kyberturvallisuusstandardeja.
Laki on samalla EU:n vastaus erityisesti amerikkalaisten hellimille kybervakoilusyytöksille kiinalaisyrityksiä vastaan. Mepit ilmaisivat myös huolensa siitä, että kolmansien maiden laitemyyjät aiheuttaisivat turvallisuusriskejä EU:lle, jos näiden maiden lainsäädäntö edellyttää yrityksiltä kansallisen turvallisuuden suojaamista myös maansa ulkopuolella.
Mepit peräänkuuluttavat komissiolta ja jäsenmailta ohjeistuksia kyberuhkien ja haavoittuvuuksien torjumiseen 5G-laitteita hankkiessa. Lisäksi parlamentti vaatii komissiota valtuuttamaan EU:n kyberturvallisuusviraston (ENISA) kehittämään sertifikaattijärjestelmän, joka varmistaisi, että 5G-teknologian käyttöönotossa noudatetaan tiukkoja turvallisuusstandardeja.
Lakialoitteesta parlamentissa vastasi saksalainen meppi Angelika Niebler. Hänen mukaansa lailla haluttiin ratkaista erityisesti kaksi ongelmaa. - Ensimmäinen ongelma ovat jatkuvasti lisääntyvät hyökkäykset kriittistä infrastruktuuria vastaan – eli kaikkia arkielämän osa-alueita, kuten veden- tai sähkönjakelua, viestintää jne. Toinen ongelma on esineiden internetiin kytkettyjen laitteiden määrä ja käyttäjien epäluottamus niiden turvallisuuteen ja yksityisyydensuojaan, Nibler kertoi.
Eilisen päätöksen perusteella ENISA:lle myönnetään lisää henkilökuntaa ja rahoitusta, ja jäsenmaiden välistä yhteistyötä tehostetaan kyberturvallisuustoimissa. Lisäksi kaikille Euroopassa myydyille laitteille tulee myöntää yhtenäinen kyberturvallisuussertifikaatti. Aluksi sertifiointi on vapaaehtoista, ja komission tulee arvioida vuoteen 2023 mennessä, pitääkö järjestelmä muuttaa pakolliseksi.
Näiden toimien lisäksi käyttäjien tiedonsaannin parantaminen voisi parantaa henkilökohtaista suojaa entistä verkottuneemmassa arjessa. Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan 87 prosenttia EU-kansalaisista pitää kyberrikollisuutta merkittävänä uhkana EU:n sisäiselle turvallisuudelle ja valtaosa vastaajista pelkäsi kyberrikollisuuden uhriksi joutumista. Uusien sääntöjen myötä käyttäjille tulee antaa suosituksia turvallisista asetuksista ja laitteiden ylläpidosta, päivityksistä ja niiden kestosta sekä tunnetuista järjestelmän heikkouksista.
- Vuoden 2017 WannaCry-kyberhyökkäys, joka lamaannutti yli 200 000 IT-järjestelmää ympäri EU:ta yhtä aikaa, osoitti, että tarvitsemme eurooppalaisia toimia kyberturvallisuuden takaamiseksi. Uuden kyberturvallisuuslain myötä olemme luoneet perustan yhteistyölle. Euroopasta voi pian tulla kyberturvallisuuden johtava toimija, Niebler sanoi.
