
Generatiivisen tekoälyn nopea nousu, erityisesti OpenAI:n ChatGPT:n lanseerauksen jälkeen lähes kaksi vuotta sitten, on herättänyt kysymyksen myös suurten kielimallien energiantarpeesta. Huoli ei ole turha, sillä ChatGPT-promptin aiheuttama prosessi kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin vanha perinteinen Google-haku.
BestBrokers-sivuston tiimi päätti selvittää, kuinka paljon sähköä yksi ChatGPT-kysely kuluttaa. Yhden ChatGPT-kyselyn sanotaan kuluttavan 2,9 wattituntia, mikä on noin kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin tyypillinen Google-haku, joka kuluttaa vain 0,3 wattituntia.
Tiimi laski myös OpenAI:n chatpbotin kokonaiskulutuksen. Kävi ilmi, että ChatGPT kuluttaa noin 226,82 miljoonaa kilowattituntia vuodessa pelkästään kysymyksiin vastaamiseen. Tämä tarkoittaa nykyisellä edullisellakin sähkönhinnalla noin 30 miljoonan dollarin energiakustannuksia.
ChatGPT käyttää noin 0,0029 kWh kyselyä kohden. Kun 100 miljoonaa aktiivista viikoittaista käyttäjää kysyy keskimäärin 15 kysymystä viikossa, se kuluttaa noin 226,82 miljoonaa kWh vuodessa. Päivittäin tämä tarkoittaa yli 214 miljoonaa päivittäistä pyyntöä, jotka kuluttavat yli puoli miljoonaa kilowattituntia energiaa.
Tarkemmin sanottuna ChatGPT:n vuodessa kuluttama energia voisi ladata täyteen noin 3,13 miljoonaa sähköajoneuvoa, joiden kunkin keskimääräinen akun kapasiteetti on 72,4 kWh. ChatGPT:n vasteen tuottamiseen käyttämä vuotuinen energia voisi myös antaa sähköä 21 602 yhdysvaltalaiselle kodille vuoden ajan kotitalouksien keskimääräisen vuosittaisen 10 500 kWh:n kulutuksen perusteella.
ChatGPT:n virrankulutuksella voisi ladata lähes 48 miljoonaa älypuhelinta päivittäin vuoden ajan. ChatGPT:n virrankulutus on itse asiassa suurempi kuin 12 pienessä maassa.
Lisätietoja täällä.







– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.






Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.



