Nanopower Semiconductor on vienyt nPZero-virransäästöpiirinsä volyymituotantoon. Yhtiön idea on yksinkertainen mutta käytännössä kiinnostava. Siinä erillispiiri hoitaa anturien valvontaa silloin, kun päämikro-ohjain voidaan pitää syvässä unessa, mikä voi pidentää paristo- ja energiankeruulaitteiden käyttöaikaa tuntuvasti.
Nanopower yrittää parantaa IoT-solmujen energiatehokkuutta siirtämällä osan aina päällä olevasta anturilogiiikasta pois varsinaiselta mikro-ohjaimelta. Volyymituotantoon tullut nPZero toimii apupiirinä, joka voi sammuttaa isäntäohjaimen, lukea enintään neljää anturia tai oheislaitetta ja herättää pääprosessorin vasta silloin, kun ennalta määritetty ehto täyttyy.
Ajatus ei ole uusi sinänsä, mutta toteutus osuu ongelmaan, joka vaivaa monia paristo- ja energiankeruulla toimivia laitteita. Sensorien tilaa joudutaan usein tarkistamaan toistuvasti, vaikka mitään merkittävää ei tapahtuisi. Tällöin energiaa kuluu itse mittaamisen sijasta siihen, että mikrokontrolleri herätetään yhä uudelleen.
Nanopowerin mukaan nPZero voi pienentää energiankulutusta jopa 90 prosenttia. Luku kuulostaa houkuttelevalta, mutta tiedote jättää auki olennaisen kontekstin. Parannus riippuu käytetystä mikrokontrollerista, sensoreista, ja mittausvälistä.
Yhtiö kertoo mitanneensa kulutuksen pienenemistä referenssikokoonpanossa, jossa oli langaton mikro-ohjainkehitysalusta, lämpötila-anturi ja kolmiakselinen kiihtyvyysanturi. Se tukee väitettä siitä, että arkkitehtuuritasolla hyötyä voi syntyä. Teknisesti kiinnostavin kohta on se, että nPZero ei jää pelkäksi herätyskomparaattoriksi, vaan se voi hoitaa myös oheislaitteiden konfigurointia ja datan lukua itsenäisesti. Tämä nostaa sen lähemmäs ultramatalatehoista anturihubia kuin perinteistä valvontapiiriä.
Nanopower hakee ratkaisulle paikkaa erityisesti älyrakennuksissa, kaupunki-infrassa, maataloudessa sekä erilaisissa seuranta- ja lokitussovelluksissa. Näissä käyttöikää ei usein rajoita pelkkä akun kapasiteetti, vaan huoltokäyntien hinta. Siinä mielessä pieni lisäpiiri voi olla merkittävä, jos se todella lykkää pariston vaihtoa kuukausilla tai vuosilla eikä lisää järjestelmän monimutkaisuutta liikaa.
Lisätietoja täällä.
Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa avaruusjärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli ihmisten elämässä. Järjestelmät auttavat siirtymään paikasta toiseen, antavat tietoa säästä ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa. Kaiken lisäksi avaruussovellukset ovat yhä tärkeämpi osa kansallisen turvallisuuden kriittistä infrastruktuuria.
