SiTimen Titan-alustan MEMS-resonaattorit mullistavat 4 miljardin dollarin resonointikomponenttien markkinan. Ne ovat jopa seitsemän kertaa kvartsia pienempiä, mutta samalla kestävämpiä, energiatehokkaampia ja helpompia integroida. Älykelloista lääkinnällisiin implantteihin, IoT-laitteisiin ja Edge AI -sovelluksiin Titan avaa laitevalmistajille uusia mahdollisuuksia suunnitella aiempaa pienempiä, älykkäämpiä ja luotettavampia tuotteita.
Toshiba aikoo esitellä CeBIT-messuilla kesäkuun alussa maailman ensimmäisen palvelinkoneisiin kehitetyn 14 teratavun HDD-kiintolevyn. Yhtiön mukaan kyseessä on markkinoiden ensimmäinen 9 levyä samaan koteloon pakkaava palvelinten tallennusratkaisu.
Tekniikan akatemian säätiö palkitsi eilen tohtori Tuomo Suntolan miljoonan euron arvoisella Millennium-tiedepalkinnolla. Palkinto meni ilman muuta oikeaan osoitteeseen, sillä Suntolan kehittämä ALD-atomikerroskasvatus on uraauurtava innovaatio, joka on mahdollistanut nykyiset tietokoneiden prosessorit ja älypuhelimet. Moni ei tiedä, että Suntolan keksintö sai alkunsa teollisuuden instrumenttinäyttöjen kehityksestä.
EU:n uusi tietosuoja-asetus GDPR (General Data Protection Regulation) astuu voimaan ylihuomenna perjantaina. SAS Instituten tuoreen kyselyn mukaan 93 prosenttia globaaleista organisaatioista ei täytä vielä täysin EU:n uuden tietosuoja-asetuksen vaatimuksia.
QLC eli quad-level cell. Se on Intelin ja Micronin kehittämä NAND-flahsien tekniikka, jossa ensimmäistä kertaa voidaan tallentaa neljä bittiä yhteen muistisoluun. Tekniikka mahdollistaa entistä tiheämmät muistipiirit ja SSD-levyt.
Turvajärjestelmät ovat nyt nostaneet kovasti suosiotaan. Yleensä ne perustuvat älykkäisiin kameroihin, mutta amerikkalaisen Cognitive Systemsin ratkaisussa tiloissa liikkuvat tunnistetaan wifi-verkon RF-säteilyn avulla. Yritys myy tekniikkaansa nimellä Aura.
Cornellin yliopiston johtama tutkimusryhmä on kehittänyt täysin uudenlaisen akkurakenteen, joka mahdollistaa akkujen lataamiseen tyteen varaukseen sekunneissa. Löydös voi mullistaa monenlaisten elektroniikkalaitteiden käytön.
Paikallisten tietoliikenneyhtiöiden muodostama Finnet-liitto ry on käynnistänyt kolmevuotisen "Suomi tarvitsee kuitua" -hankkeen. Tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta siitä, kuinka valokuituverkko vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen ja teknologian kehitykseen sekä ennen kaikkea varmistaa, että 5G tulee myös kasvukeskusten ulkopuolelle.
Uusia prosessoriarkkitehtuureja ei aivan joka päivä julkaista, eikä ainakaan sellaisia, jotka lupaavat mullistaa kaiken laskennan tietokoneista grafiikkakortteihin ja tekoälystä palvelimiin ja datakeskuksiin. Piilaaksolaisen Tachyumin arkkitehtuuri lupaa tehdä näin.
Kalifornian San Mateossa järjestettiin viikonloppuna rakentelijoille ja kehittäjille suunnattu Maker Faire -tapahtuma. Arduino käytti tilaisuuden hyväksi ja esitteli tapahtumassa ensimmäisen kehittäjäkortin, jolla on integroitu FPGA-piiri.
Australialainen grafeenipinnoitteita kehittävä Imagine aikoo valloittaa Euroopan markkinat Suomen kautta. Yhtiö on perustanut sillanpääaseman Eurooppaan nimenomaan Suomeen, jossa tehdään myös tuotekehitystä.
Penn State -yliopiston tutkijoiden kehittämä pietsosähköinen keraaminen vaahto tarjoaa kymmenkertaisen kasvun kykyyn kerätä mekaanista ja lämpöenergiaa tavanomaisiin pietsosekoitteisiin verrattuna. Ratkaisu on lisäksi erittäin edullinen.
Google IO -kehittäjäkokous järjestettiin reilu viikko sitten. Entiseen tapaan suuriman huomion saivat Androidin seuraavan version monet uudistukset, mutta samalla Google vahvisti viestinsä siitä, että Chromebookista ollaan tekemässä kehittäjien konetta.
Linuxia pidetään yleensä erittäin tietoturvallisena alustana, mutta senkin reikiä hakkerit ovat oppineet hyödyntämään. Uusin osoitus tästä saatiin viikko sitten, kun Ubuntun kehittäjä Canonical ilmoitti kryptolouhijan livahtaneen Snapcratf-sovelluskauppaansa.
Pitkään on ajateltu, että uusia puolijohdetehtaita ei Eurooppaan saada, mutta nyt saksalainen Infineon Technologies on yllättänyt kaikki. Se ilmoitti rakentavansa uuden tehoelektroniikan komponenttien tuotantolaitoksen Itävallan Villachiin.
Keväällä 1998 Prosessori-lehdessä esiteltiin uutta ihmeellistä tekniikkaa. Siitä ei vielä puhuttu 3G:nä, vaan nimenä oli UMTS. WCDMA-pohjainen uusi tekniikka mullistaisi kännyköiden multimediaominaisuudet, sillä se tarjosi enimmillään jopa kahden megabitin datanopeuden sekunnissa.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?