Viimeisen 10 vuoden aikana sähköautojen hinnat ovat Kiinassa laskeneet lähes puoleen. Samaan aikaan keskihintojen nousu jatkuu sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Mikäli julkisia panostuksia sekä autojen hintaan että latausinfraan ei nopeasti kiihdytetä, Suomessakaan ei ole mahdollista saavuttaa sähköautoille asetettuja tavoitteita.
JATO Dynamicsin tuore raportti osoittaa, että vaikka hallitukset ja poliittiset päättäjät ovat epäilemättä oivaltaneet ympäristötekojen merkityksen ja vihreyden, tämä into ei ole siirtynyt poliittisiin päätöksiin. Kohtuuhintaisia sähköautoja ei yksinkertaisesti tehdä riittävästi useilla markkinoilla.
Kun sähköauton keskihinta on maailman suurimmilla sähköautojen markkinoilla Kiinassa laskenut lähes puolet (47 %) vuodesta 2011, Yhdysvaltain ja Euroopan markkinoilla sähköautojen hinnat ovat nousseet samalla ajanjaksolla 38 ja 28 prosenttia.
Kiinan menestys kohtuuhintaisten sähköautojen tuottamisessa johtuu useista tekijöistä, kuten hallituksen päätöksestä investoida voimakkaasti kotimarkkinoille jo vuodesta 2009. Nykyään Kiinan kuluttajat voivat ostaa upouuden sähköauton jopa 3700 eurolla. Sitä vastoin sähköauton keskimääräinen vähittäismyyntihinta Yhdysvalloissa nousee edelleen nopeasti. Tällä hetkellä sähköauton saa jenkeissä keskimäärin 36 200 eurolla, kun hinta vuonna 2011 oli 26 200 euroa.
Euroopassa tilanne on suoraan sanottuna surkea. Toukokuussa 2021 sähköautot olivat keskimäärin 52 prosenttia kalliimpia kuin polttomoottoriautot Iso-Britanniassa. alankomaissa ero oli 54 prosenttia. Saksassa sähköautosta joutuu maksamaan keskimäärin 39 755 euroa, kun bensa- tai dieselkäyttöisen auton saa kolme tonnia edullisemmin.
Norja on ainoa poikkeus Euroopassa. Vuonomaassa sähköauton keskimääräinen vähittäismyyntihinta on 44 500 euroa, kun polttomoottorilla varustetun ajopelin keskihinta on 53 000 euroa.
JATO Dynamics muistuttaa, että poliittisella ohjauksella on ollut merkittävä vaikutus sähköautoilun yleistymiseen. Esimerkiksi USA:ssa verohelpotukset ovat kasvattaneet premium-luokan sähköautojen myyntiä. Monessa Euroopan maassa autoilun sähköistyminen on hidastunut, koska poliittisilla päätöksillä on yritetty lähinnä hankaloittaa polttomoottoriautojen käyttöä. Tilastot ja kokemukset viimeisen 10 vuoden ajalta osoittavat, että tämä strategia on yksinkertaisesti väärä.
Tämä näkyy myös uusien autojen myyntitilastoissa selvästi. Esimerkiksi heinäkuussa täyssähkö- ja hybridiautojen osuus kaikista uusista autoista oli Euroopassa 17 prosenttia. Luu on toki parempi kuin vuodentakainen 9 prosenttia, mutta mikäli tavoitteena on autokannan sähköistyminen, vauhti on auttamatta liian hidas.
Kontron aloitti vuoden 2025 vahvasti, raportoidessaan merkittävää kasvua kannattavuudessa ja tilauskannassa. Samalla yhtiö laajentaa IoT-tuotevalikoimaansa uudella LTE-yhteyksiä hyödyntävällä teollisuuslaitteella.
Kalifornialainen vuonna 2008 perustettu Amprius Technologies on valmis siirtymään sarjatuotantoon uudenlaisen akkukennotekniikkansa kanssa. Yhtiön "Sicore"-niminen kenno käyttää pii-nanopilareihin perustuvaa anoditeknologiaa ja saavuttaa huipputason energiatiheyden: 450 Wh/kg painon mukaan ja 950 Wh/l tilavuuden mukaan.
GaN-teknologian edelläkävijä Navitas Semiconductor on julkistanut uuden GaNSense Motor Drive IC -piirisarjan, joka mullistaa moottorinohjauksen tehokkuuden ja integraation. Uusi ratkaisu yhdistää kaksi galliumnitridi-FET-transistoria (GaN FET), ohjauksen, suojaukset ja virranmittauksen yhteen, täysin integroituun piiriin.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
