Jan-Erik Ekberg johtaa Huawein järjestelmäturvallisuuden laboratoriota eli HSSL:ää (Helsinki System Security Lab) Helsingissä. ETN tapasi hänet eilen Helsingissä, jossa puheeksi tuli myös uusi avoin RISC-V-prosessoriarkkitehtuuri. Se ei Ekbergin mukaan ole vielä valmis älypuhelimiin.
- Mikro-ohjaimissa RISC-V:tä nähdään jo. Myös tutkimuspuolella arkkitehtuuria katsotaan erityisesti ohjainpuolelta. Arkkitehtuurina se on vasta tulossa. Nyt on nähty ensimmäiset julkistukset, joissa RISC-V-piiri on lähellä mobiililaitevahvuutta. En näe, että RISC-V voisi ihan vielä kompensoida mobiililaitepuolella Arm:n dominanssia. Ajan myötä siitä saattaa tulla vaihtoehto, Ekberg muotoilee.
Sitä hän ei halua ennustaa, milloin tämä voisi olla ajankohtaista. - Nämä ovat valmistajien bisnesratkaisuja.
Ohjainten lisäksi RISC-V-ytimiä nähdään isojen ASIC-piirien sivuprosessoreina. Ekberg muistuttaa, että arkkitehtuurin käytössä kyse ei ole pelkästään itse ytimen suorituskyvystä. - Coren lisäksi tulevat välimuistit, välimuistien koherenssit ja liukuhihnan optimoinnit, jotka kaikki yhdessä tekevät moniydinprosessorista tehokkaan. RISC-V:n kohdalla koko muu ympäristö on vielä kehityksessä jäljessä esimerkiksi Intelin tai Arm:n prosessoreihin verrattuna.
Viime vuosien aikana Huawei on tietysti käynyt läpi isoa murrosta, kun pääsy uusimpaan Androidin on estetty. Yhtiö on panostanut satoja miljoonia dollareita – jollei miljardeja – oman Harmony OS -alustan kehitykseen. Kun HSSL:n tehtävänä on järjestelmätason tietoturvan kehittäminen Huawein laitteisiin, on tietysti mielenkiintoinen kysymys, mikä on muuttunut Harmony OS:n myötä?
- Paradoksaalisesti tässä mullistuksessa meidän tietoturvapuolella mikään ei ole muuttunut. Kaikki mikä on ollut Androidin ytimen alapuolella, on koko ajan ollut valmistajan omissa käsissä kaikilla laitevalmistajille. Rajapinnat kernelille ylöspäin on kiinnitetty, mutta kaikki muu on ollut meidän tietoturvaa alusta alkaen. Sama tietoturva on nyt siirretty Harmony OS -ympäristöön, mutta se on säilynyt muuttumattomana. Onko tietoturvan päällä sitten Android vai Harmony OS, sillä ei ole merkitystä.
Mieleen tulee tapaaminen Huawein softakehityksen kanssa muutama vuosi sitten, jolloin Androidia moitittiin aika suoraan joustamattomaksi ja hitaaksi. Epävirallisesti tosin, tottakai. Onko omasta alustasta jopa etua?
- Ehkä siinä mielessä, että uudessa ekosysteemissä voimme optimoida rajapintoja paremmin. Aikaisemmin siinä oli kyse suuremmasta yhteistyökuviosta. Jos puhutaan vaikkapa mobiilimaksamisen rajapinnoista tai laitteen tunnistamisesta, niin aikaisemmin rajapinnat tuli kumppanilta tai ne kehitettiin yhteistyössä. Nyt on suurempi vapaus tehdä optimoidumpia ratkaisuja, Ekberg päättää.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
