Älypuhelin on useimpien tärkein kuvauslaite, joten sen kameran kehitystyö on erittäin tärkeää. Korealainen SK Hynix on esitellyt tekniikan, jolla kännykkäkameran tarkennus kohteisiin nopeutuu. Ratkaisu perustuu mikrolinssien käyttöön.
Normaalissa kamerassa käytetään Quad-antureita, joissa jokainen pikseli koostuu neljästä värisuotimesta. Kameran prosessori laskee algoritmein tarkennuksen suodinparien läpi tulevan valon vaihe-eron perusteella. Tekniikka on nimeltään PDAF (phase detection auto focus).
SK Hynixin kehittämä uusi tekniikka on nimeltään A4C (All-4-Coupked). Perinteisen Quad-anturin tapaan siinä on valodiodi, joka muuttaa valon sähkövirraksi, ja värisuodatin, joka absorboi selektiivisesti tietyn valon aallonpituuden. Toisin kuin Quad-anturissa, sen rakenne koostuu yhdestä mikrolinssistä jokaisessa neljän samanvärisen pikselin ryhmässä.
A4C-anturin automaattitarkennusominaisuus perustuu mekanismiin, jossa kohde on tarkentunut, jos kohteen eri valonsäteet yhtyvät yhteen polttopisteeseen, ja kohde on epätarkka, jos säteet eivät osu yhteen pisteeseen. Toisin sanoen, jos yhden mikrolinssin alla olevien neljän pikselin intensiteettiarvoissa ei ole eroa, kohde tulee tarkennetuksi.
Jos intensiteettiarvoissa on eroa, kohde on epätarkka. Tämän eron analysointi antaa anturille tiedon, minne sen on siirrettävä moduulin linssin sijainti tarkennuksen säätämiseksi. Erona PDAF-tarkennukseen on se, että A4C-anturi mittaa vaihe-eroja jokaisessa pikselissä. Tämä tekee tarkennuksesta nopeampaa. Lisäksi tarkennus on 10 kertaa tarkempaa vähäisen valon olosuhteissa, joissa valoa on 10 luksia tai vähemmän.
A4C-kennosta tulee muitakin hyötyjä. Yksittäisillä pikseleillä on hyödyllistä parantaa resoluutiota paikoissa, joissa on riittävästi valoa, kuten päivällä tai ulkona. Koska pikseleitä on kennossa neljä kertaa mikrolinssejä enemmän, selkeys ja yksityiskohdat paranevat. Ongelmana on kuitenkin kuvanlaatu, joka johtuu eroista käytettäessä A4C-kennoa pikselitarkkuudella.
SK Hynix on ratkaissut ongelman APC-tekniikalla (A4C Phase Correction). Sen avulla algoritmi, analysoi kohteesta heijastuneen valonsäteen tunnistaakseen valon reitin inssistä kennoon. Algortimin avulla kenno säilyttää tarkkuuden alueella, jossa kohde on tarkennettu, samalla kun se korjaa kuvan virheitä, jotka johtuvat epätarkkojen alueiden eroista.
SK Hynixin mukaan A4C-kenno parantaa monia osia kännykän kamerasta. Bokeh-efektin laatu paranee, kun kenno tunnistaa tarkemmin eri etäisyyksillä olevat kohteet. Uudelleentarkennuksesta tulee nopeampaa ja kennolla voidaan tuottaa entistä parempia 3D-kuvia.
Kontron aloitti vuoden 2025 vahvasti, raportoidessaan merkittävää kasvua kannattavuudessa ja tilauskannassa. Samalla yhtiö laajentaa IoT-tuotevalikoimaansa uudella LTE-yhteyksiä hyödyntävällä teollisuuslaitteella.
Kalifornialainen vuonna 2008 perustettu Amprius Technologies on valmis siirtymään sarjatuotantoon uudenlaisen akkukennotekniikkansa kanssa. Yhtiön "Sicore"-niminen kenno käyttää pii-nanopilareihin perustuvaa anoditeknologiaa ja saavuttaa huipputason energiatiheyden: 450 Wh/kg painon mukaan ja 950 Wh/l tilavuuden mukaan.
GaN-teknologian edelläkävijä Navitas Semiconductor on julkistanut uuden GaNSense Motor Drive IC -piirisarjan, joka mullistaa moottorinohjauksen tehokkuuden ja integraation. Uusi ratkaisu yhdistää kaksi galliumnitridi-FET-transistoria (GaN FET), ohjauksen, suojaukset ja virranmittauksen yhteen, täysin integroituun piiriin.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
