IoT-teknologia on nousemassa keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen ratkaisuissa. Vaikka laitteiden valmistus ja käyttöönotto vaativat energiaa, pitkän aikavälin säästöt ylittävät kulut moninkertaisesti. Tuoreiden analyysien mukaan IoT voi säästää jopa kahdeksankertaisesti sen energiamäärän, jonka se itse kuluttaa elinkaarensa aikana.
EU on määrännyt Applen siirtymään standardiin C-tyypin USB-liitäntään iPhone-puhelimissaan, mutta yhtiö on tähän asti hangannut tiukasti vastaan. Nyt Bloomberg kertoo, että tilanne voisi olla muuttumassa jo ensi vuonna.
Uutistoimiston mukaan Apple on testannut USBC-portilla varustettuja malleja viime kuukausina. Lisäksi Apple on työstämässä sovitinta, joka antaisi tuleville iPhoneille mahdollisuuden toimia nykyiseen Lightning-liittimeen suunniteltujen lisävarusteiden kanssa. Bloombergin mukaan tiedot tulevat ”yhtiön läheltä”.
Muutos voisi tapahtua aikaisintaan vuonna 2023. Apple aikoo säilyttää Lightning-liittimen tämän vuoden uusissa malleissa.
Siirtymällä USB-C:hen Apple virtaviivaistaisi eri laitteidensa käyttämien laturien kokoelmaa. Suurin osa yrityksen iPadeista ja Maceista luottaa jo USB-C-liitäntää Lightningin sijaan. Tämä tarkoittaa, että Applen asiakkaat eivät voi käyttää samaa laturia iPhonessa, iPadissa ja Macissa.
Nokia ja Telefónica testaavat tekoälyagenttien käyttöä televerkkojen rajapintojen hyödyntämisen helpottamiseksi. Tavoitteena on nopeuttaa niin sanottujen Network API -rajapintojen käyttöönottoa ja tehdä niistä kehittäjille helpommin lähestyttäviä.
AI-palvelinten tehontarve kasvaa nopeammin kuin datakeskusten perinteinen sähkönjakelu kestää. GPU-klusterit ja tekoälykiihdyttimet nostavat yksittäisten räkkien tehon kymmeniin kilowatteihin. Tämän vuoksi ala on siirtymässä kohti 800 voltin HVDC-arkkitehtuureja. Galliumnitridi nousee tässä murroksessa avainteknologiaksi.
Valtaosa vakavista kyberhaavoittuvuuksista ei johdu salauksesta tai tunnistautumisesta, vaan muistivirheistä. Näitä ovat esimerkiksi puskuriylivuodot ja virheelliset muistiviittaukset. Nyt niihin haetaan ratkaisua suoraan prosessoritasolta.
STMicroelectronics on esitellyt Stellar P3E -mikro-ohjaimen, joka tuo tekoälykiihdytyksen suoraan autoluokan ohjainpiiriin. Kyseessä on merkittävä askel kohti hajautettua, reaaliaikaista älykkyyttä ajoneuvoissa, kun AI-laskenta ei ole enää vain keskitettyjen SoC-piirien tai domain-ohjainten varassa.
Generatiivinen tekoäly ei enää vain avusta ohjelmistokehitystä. Se tekee jo itsenäistä tietoturvatyötä. Anthropic kertoo, että sen kehittämä Claude Opus 4.6 on löytänyt syksystä 2025 lähtien yli 500 vakavaa haavoittuvuutta avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Olennaista on, että Claude on tehnyt työn pitkälti omatoimisesti.
Voisiko älytelevisio toimia bottiverkon orjana? Periaatteessa kyllä: se on liitetty nettiin ja se on vjo varsin tehokas tietokone. Mutta siihen pitäisi saada ujutettua jokin haittaohjelma. Onko se mahdollista?
Melexis on julkistanut MLX80124-piirin, joka ohjaa auton RGB-ambient-valaistusta LIN-väylän kautta ilman omaa ohjelmistokehitystä. Piirin idea on yksinkertainen. Valaistuksen käyttäytyminen määritellään graafisella työkalulla, eikä ajuriin tarvitse kirjoittaa tai kääntää laiteohjelmistoa.
Euroopan komponenttimarkkina on selvästi piristymässä. Samalla toimitusajat alkavat venyä valikoiduissa tuoteryhmissä. - Kyselyjen määrä kasvaa ja myynti on lähtenyt liikkeelle sekä Britanniassa että EU:ssa. Samalla osa valmistajista pidentää toimitusaikoja, sanoo Anglia Componentsin teknologiajohtaja David Pearson.
Valokuitu kiinteistön kellarissa ei takaa nopeaa nettiä asunnoissa. Näin on jo nyt. Vuoteen 2030 mentäessä ongelma korostuu entisestään. Kuituoperaattori Valoon taloyhtiömyynnistä vastaava myyntipäällikkö Mikael Kumpulainen muistuttaa, että sisäverkon pullonkaulat on ratkaistava, jotta nopea netti ei jää jumiin jakamoon.
Suomen patentointi nojaa yhä vahvemmin sähkötekniikkaan, ohjelmistoihin ja datankäsittelyyn. Tämä näkyy selvästi Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) tuoreissa tilastoissa, jotka kertovat sekä teknologisesta painopisteestä että alueellisista muutoksista patenttihakemuksissa.
Terahertsialueella toimivalla laserilla on onnistuttu toteuttamaan 4 gigabitin sekuntinopeuteen yltävä langaton tiedonsiirtoyhteys. Tuloksen taustalla on kvanttikaskadilaser, QCL, jota moduloitiin suoraan ilman erillistä modulaattoria. Kyse on merkittävästä teknisestä näytöstä taajuusalueella, jota on pitkään pidetty lupaavana mutta käytännössä vaikeana.
Salasanojen aika on ohi. Kvanttitietokoneet pakottavat koko tunnistautumisen ja kryptografian uudelleenarviointiin. Kyse ei ole yksittäisestä algoritmista vaan koko digitaalisen luottamuksen rakenteesta, kirjoittaa Yubicon teknologiajohtaja Christopher Harrell.
DigiKey kasvatti tuotevalikoimaansa voimakkaasti vuonna 2025. Jakelijan varastoon lisättiin yli 108 000 uutta varastoitavaa komponenttia, jotka ovat saatavilla saman päivän toimituksella. Kaikkiaan DigiKey lisäsi järjestelmiinsä yli 1,6 miljoonaa uutta tuotetta vuoden aikana. Samalla jakelijan toimittajaverkosto kasvoi 364 uudella valmistajalla. Mukana ovat yhtiön perusliiketoiminta, Marketplace sekä Fulfilled by DigiKey -ohjelma.
DigiKey ja Arduino järjestävät 12. helmikuuta webinaarin, jossa pureudutaan nopeaan prototypointiin Arduinon uusilla työkaluilla. From board to build: Using UNO Q and App Lab -tilaisuus järjestetään Suomen aikaa klo 17.
PC-prosessoreissa Intel ei ole enää yksinvaltias. AMD on haastanut yhtiötä viime vuosina erittäin kovaa, ja tekoälyn kouluttamisessa GPU-korteilla Nvidia on noussut ylivoimaiseen asemaan. Työasemapuolella asetelma on kuitenkin toisenlainen. Uusi Xeon-sukupolvi muistuttaa, että raskaat ammattilaisjärjestelmät ovat yhä Intelin vahvinta aluetta.
Autoteollisuudessa tapahtuu hiljainen mutta perustavanlaatuinen muutos. Ethernet etenee nyt myös auton alimmalle verkottamisen tasolle. Tavoitteena on korvata perinteiset, hitaat kenttäväylät kuten CAN ja LIN. Tuore esimerkki kehityksestä on Microchip Technologyn ja Hyundain yhteistyö. Yhtiöt tutkivat 10BASE-T1S Single Pair Ethernetin käyttöä tulevissa ajoneuvoalustoissa.
Työpaikoilla yleistyvä tekoälyagenttien käyttö voi tuoda merkittäviä tietoturvariskejä, varoittaa kyberturvayritys Check Point Software. Viime viikkojen OpenClaw-keskustelu on tuonut esiin, miten itsenäisesti toimivat tekoälyagentit voivat koskettaa organisaation järjestelmiä samalla tavalla kuin oikeat työntekijät, ilman asianmukaisia hallinta- ja valvontamekanismeja.
Taoglas on julkaissut tekoälyyn perustuvan antennien suosittelutyökalun. Yhtiön mukaan kyseessä on maailman ensimmäinen AI-vetoinen ratkaisu, joka ohjaa antennin ja RF-komponenttien valintaa automaattisesti.
Sähköautot piristivät Euroopan autokauppaa vuonna 2025. Kokonaiskasvu jäi silti vaatimattomaksi. Suurin muutos nähtiin merkkien välisessä järjestyksessä. Volkswagen nousi Euroopan myydyimmäksi täyssähköautobrändiksi ohi Teslan.
Microledeihin pohjautuvat näytöt etenevät kohti VR- ja AR-laseja vääjäämättä. Tuore tutkimus Korean tieteen ja teknologian tutkimusinstituutista (KAIST) osoittaa, miksi OLED jää lopulta väistämättä kakkoseksi.
Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.
Salasanojen aika on ohi. Kvanttitietokoneet pakottavat koko tunnistautumisen ja kryptografian uudelleenarviointiin. Kyse ei ole yksittäisestä algoritmista vaan koko digitaalisen luottamuksen rakenteesta, kirjoittaa Yubicon teknologiajohtaja Christopher Harrell.