Pelaaja haluaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti päivittyviä pikseleitä ruudulleen. Mutta millä väylällä data kannattaa siirtää näytölle? Mikä on pelaajan näyttöväylä? Lyhyt vastaus on, että molemmat tekniikat ovat uusimmissa versioissaan - HDMI 2.1 ja D 2.0 - suorituskyvyltään riittäviä. Tämä ei tietenkään riitä, vaan todellisella harrastajalla pitää olla käytössään parasta mahdollista.
HDMI 2.1 paransi linkin nopeutta, sillä kellosignaali siirtyy datasignaalin sisällä. Näin kaikki neljä linjaa siirtävät dataa. Maksiminopeus on 42 gigabittiä sekunnissa ja todellinen datanopeus 42,6 gigabittiä sekunnissa. Se riittää päivittämään 4K-ruutua 144 kertaa sekunnissa. Pelaajille resoluutio ei ole yhtä tärkeä kuin pelin päivitysnopeus, joten 4K ei ole peleissä vielä yleistynyt.
DisplayPortin uusin versio eli 2.0 yltää peräti 80 gigabittiin sekunnissa. Todellinen datanopeus on yi 77 gigabittiä sekunnissa, minkä ansiosta 4K-ruutukin päivittyy 270 kertaa sekunnissa. Todellisen datanopeuden suhteellinen kasvu uusimmassa DP-standardissa selittyy 128b/130b-koodauksella, jonka ansiosta valtaosa kaistasta on täysin databittien käytössä.
Lukujen perusteella valinta olisi selvä: DisplayPort on selvästi nopeampi väylä. Tällä hetkellä uutta DisplayPort 2.0:aa ei kuitenkaan tue markkinoilla oikein mikään, eivät näytöt eivätkä grafiikkaprosessorit. Suurin osa DP-laitteista tukee versiota 1.4 tai 1.3 ja ne jäävät slevästi HDMI 2.1:n taakse.
Toisaalta kisa on edelleen auki. Kumpikaan väylä ei pysty välittämään 10-bittistä videokuvaa 8K-ruudulle niin, että kuva päivittyisi 120 kertaa sekunnissa. Tältä osin molemmat väylät muodostavat vielä oman pullonkaulansa.
– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.
Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.