Kaiken sähköistymisen asettaa uusia vaatimuksia sähkön tuotannolle, -verkoille ja sähkömarkkinoille. Uusiutuvan energian lisääntyminen verkossa tekee sähköntuotannon ennustamisesta entistä vaikeampaa. Siksi verkon seurannassa siirrytään 15 minuutin väleihin nykyisen tunnin sijaan, kertoo Eatonin Suomen maajohtaja Lauri Tuomaala.
Seurantaväli tiheytyy 22. toukokuutta ja se vaikuttaa kaikkiin osapuoliin eli verkonhaltijoihin, sähkönmyyjiin, tuottajiin ja kuluttajiin. Tuomaalan mukaan tämä on yksi viidestä isosta trendistä, jotka vaikuttavat sähkömarkkinoihin tänä vuonna.
Toinen Tuomaalan esiin nostama asia on hajautetun energiantuotannon vaikutus. Energiasiirtymä hämärtää verkon rajoja ja perinteisesti "sähkömittarin takana" olevat kotitaloudet, yritykset ja teollisuudenalat siirtyvät yhä useammin "sähkömittarin eteen" tuottamaan omaa energiaa esimerkiksi aurinkopaneeleista. He voivat myös hallita omavaraisuuttaan ja energian tarvettaan energian varastointijärjestelmien, kuten akkujen avulla.
Hajautetun tuotannon edut ovat ilmeisiä, mutta se asettaa energia-alalle myös haasteita. Sen sijaan että sähkö liikkuu kuluttajan suuntaan, liikettä tapahtuu myös toiseen suuntaan, mikä kuormittaa lähijakelun kaapelointia ja jakelumuuntajia. On pystyttävä myös tasapainottamaan ennakoimaton energiavirta tuottajakuluttajista ja kaupallisista uusiutuvista energialähteistä sekä ylläpitämään vakaata tarjontaa erityisesti kysynnän huippuaikoina.
Kolmanneksi Tuomaala muistuttaa, että monimutkaista energiamallia, joka sisältää monia toimitukseen ja kulutukseen liittyviä osia, on hallittava digitaalisesti. Sähköyhtiöt kuitenkin puntaroivat verkkojensa digitalisoinnin jatkamisen ja olemassa olevan infrastruktuurin päivittämisen välillä.
Toimialalla on haasteita ylläpitää olemassa olevaa verkko- ja palvelutasoa kasvaneista vaatimuksista ja infrastruktuurin ikääntymisestä huolimatta, kun taas tarve muuttaa palvelumalleja ja soveltaa datan oivalluksia toiminnan optimointiin kasvaa.
Suomessa verkkoyhtiöt ovat aloittaneet kuluttajien energiamittareiden vaihdot, jotta kuorman ohjauksiin saadaan enempi toiminnallisuutta.
Neljänneksi hajauttaminen ja digitalisointi johtavat käsiteltävän tiedon määrän kasvamiseen. Tämä puolestaan voi johtaa kyberturvallisuusongelmiin, koska datan lisääntyminen järjestelmässä lisää sen haavoittuvuutta. Toimijoiden yhteisenä tavoitteena on tehdä sähköverkko valmiiksi energiasiirtymää varten ja varmistaa kyberhyökkäyksien torjuminen.
Lisäksi Tuomaala nostaa esiin EU:n ja muiden Euroopan maiden suunnitelmat kieltävää ilmaston lämpenemistä aiheuttavan SF6-kaasun käytön keskijännitekojeistoissa 2020-luvun puolivälistä alkaen. Energia-alan ja monien muiden tämäntyyppisiä kojeistoja käyttävien alojen on valmistauduttava tähän ajoissa.
Jos kielto astuu voimaan, SF6-kaasun käyttö kojeistoissa kielletään kokonaan EU:ssa, mikä todennäköisesti johtaa SF6-kojeiston uudelleentäytön hintojen nousuun sekä kuluneiden tuotteiden käytöstä poistamiseen ja kierrätykseen.
Norja on kuluvan vuoden alusta ottanut käyttöön veron kaikkiin SF6:ta sisältäviin tuotteisiin. Veron tarkoituksena on edesauttaa SF6:n käytön vähentämistä ja siten auttaa Norjaa saavuttamaan kansainväliset ilmastotavoitteet. Koska hajautettu verkko, jossa on paljon uusiutuvia energialähteitä, vaatii useammin vaihtoja, uusien ja korvaavien kytkinlaitteiden markkinat Euroopassa kasvavat. SF6-vapaa tekniikka keskijännitekojeistoille on olemassa ja laajalti saatavilla 24 kV:iin asti. Tämän pitäisi helpottaa siirtymistä SF6-vapaaseen kojeistoon vuonna 2023 ja sen jälkeen, Tuomaala päättää.
Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa avaruusjärjestelmillä on yhä tärkeämpi rooli ihmisten elämässä. Järjestelmät auttavat siirtymään paikasta toiseen, antavat tietoa säästä ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa. Kaiken lisäksi avaruussovellukset ovat yhä tärkeämpi osa kansallisen turvallisuuden kriittistä infrastruktuuria.
