Hypervisor-tekniikka ei ole mitään uutta. Siinä eristetään toisistaan prosessorilla turvallisuuteen liittyvät ja muut toiminnallisuudet. Real-Time Systemsin Andrea J. Beuter esitteli Embedded Conference Finlandissa yhtiönsä virtuaalista turvaratkaisua, jota käytetään laajasti Intelin prosessoreihin perustuvissa sulautetuissa laitteissa.
RTS:llä on pitkä kokemus hypervisoreissa. Maailmalla löytyy yli satatuhatta virtuaalikonetta, joissa turvakriittisiä toimintoja ajetaan eristetyissä lohkoissa Intelin x86-raudalla.
AJ Beuter muistuttaa, että turvallisuuden voi myös toteuttaa lisäraudalla tai -ohjelmistoilla, mutta se pidentää aina kehitysaikaa ja nostaa kustannuksia. - RTS Safe Hypervisorin avulla kaikkia toimintoja voidaan ajaa turvallisesti samalla raudalla.
Ratkaisu pitää sisällään sertifioitavat tai jo ennalta sertifioidut laitteet ja ohjelmistot, mikä lyhentää kehitykseen kuluvaa aikaa merkittävästi. - Tuloksena on puhdas, yksinkertainen, turvalllinen, skaalautuva ja uudelleenkäytettävissä oleva järjestelmä.
Turvallisen hypervisorin perusidea perustuu erottamiseen. CPU-ytimet, IO-liitännät ja osia muistista voidaan varata ekslusiivisesti yhden virtuaalikoneen käyttöön. Näin voidaan taata esimerkiksi ns. kova reaaliaikainen toiminta (hard realtime), jota tarvitaan esimerkiksi koneohjauksessa robotiikassa tai vaikkapa robottiauton turvajärjestelmissä.
Hypervisorista on monia etuja. Esimerkiksi vakioajureita voidaan käyttää eri laitteiden hyödyntämiseksi.
RTS Safe Hypervisor on aina mahdollisimman näkymätön, se vain takaa järjestelmän turvallisuuden. Se ei vaadi mitään integrointityötä. Esimerkiksi yleisiin resursseihin pääsee käsiksi ilman laitteisto-osaamista. - Tässä tarjotaan asiakkaille myös suunnitteluapua, Beuter muistutti.
RTS:n turvalliset virtuaalikoneet ovat tarjolla Intelin Atom-, Core- ja Xeon-prosessoreille. Siinä järjestelmäpiirille luodaan suojattu saareke (safety island). Tämä voi olla myös prosessoripiirien ulkopuolella.
Kehittäjä voi itse konfiguroida, mitä käyttöjärjestelmiä eri lohkot käyttävät (safe vs. non-safe). Tyypillisesti turvallista käyttöjärjestelmää (Safe OS) tarvitsee ajaa vain yhdessä prosessoriytimessä. Tämä riippuu laitteen turvallisuuskonseptista.
Käyttöjärjestelmien välinen kommunikaatio voi tapahtua kahdella tavalla. Se voi tapahtua virtuaalisen verkon välityksellä, joka näkyy standardina verkkoliitäntänä käyttöjärjestelmälle. Toinen tapa on jakaa muisti, siis virtuaalinen PCI-muisti, jossa kumpikin käyttöjärjestelmä pääsee käsiksi tiettyyn osaan fyysistä RAM-muistia.
Intel tarjoaa tämä mekanismin yhtenä laiteohjelmistona. Se koostuu Slim-käynnistyslataimesta, käyttöjärjestelmien tarkastuksesta, RTS Safe Hypervisorista sekä kahdesta käyttöjärjestelmästä. Myös non-safe -käyttöjärjestelmä voidaan sisällyttää levykuvaan, jos se on riittävän pieni koodiltaan. Tätä suojaamatonta käyttöjärjestelmää voidaan myös modifioida ilman, että kosketaan mihinkään turvallisuuskomponenttiin.
RTS toimittaa kaikki tarvittavat komponentit. Safe Hypervisorin testauskirjastoineen, käyttöjärjestelmien tarkistuksen kaikilla laitealustoille (Intel Atom: Elkhart Lake -prosessorit sekä Tiger Lake -sarjan Core- ja Xeon-suorittimet), ajurit ja käyttöjärjestelmät palvelut.
Tälle ratkaisulla on eniten tarvetta esimerkiksi coboteissa, autonomisissa ajoneuvoissa, raideliikenteessä, lääketieteen laitteissa, raskaissa koneissa, maataloudessa ja teollisuusautomaatiossa. Lyhyesti sanoen kaikilla aloilla, joissa turvallisuudessa ei ole varaa tinkiä.
Beuterin esityskalvot löytyvät täältä.
Esityksen tallenne näkyy ECF:n Youtube-sivuilla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
