Älysopimukset ovat digitaalisia sopimuksia, joissa hyödynnetään lohkoketjuteknologiaa. Niiden odotetaan mullistavan tapaa sopia asioista ja ne ovat saaneet paljon huomiota niiden etujensa ansiosta. Älysopimuksien perusteisiin kannattaa tutustua, jotta niiden ominaisuudet, hyödyt ja uhat ovat tiedossa.
Älysopimukset ovat koodeja, jotka tallennetaan lohkoketjuun. Ne ovat digitaalisia sopimuksia, jonka kaksi osapuolta ovat laatineet ja jonka ehtoja osapuolien on noudatettava. Älysopimus noudattaa automaattisesti siihen ohjelmoituja sääntöjä ja ehtoja. Siihen voidaan liittää jopa sanktioita, jotka käyvät toteen sopimusta laiminlyödessä. Ehdot ja säännöt ovat muuttumattomia, eli niitä ei voi enää muokata, kun ne on tallennettu lohkoketjuun.
Älysopimukset toimivat Ethereum-alustalla, jonka on perustanut Vitalik Buterin. Buterin halusi luoda ekosysteemin, jossa kuka tahansa voi luoda älysopimukset mahdollistavan dApp-sovelluksen. Ethereumin taiva on ollut huimaa ja se on nykyään tunnetuin kryptomaailman jättiläinen heti Bitcoinin jälkeen. Cryptomeister.com kertoo sinulle kaiken mahdollisen kryptovaluutoista.
Älysopimuksien hyödyt
Älysopimuksissa voidaan poistaa kolmannet osapuolet, mikä on niiden suurin vahvuus. Turhien osapuolien karsiminen tehostaa sopimusten toteutumista ja karsii ylimääräisiä kuluja. Perinteisemmissä sopimuksissa ilmaantuu usein tiettyjä kustannuksia, joita voi olla esimerkiksi kaupanvahvistuskulut.
Älysopimuksia voidaan pitää luotettavina. Kun sopimuksen tiedot ja ehdot on tallennettu lohkoketjuun, ei niitä voi enää muuttaa tai poistaa. Ne ovat myös turvallisia lohkoketjuteknologian ansiosta. Palvelut ovat hajautettuja, joten tietoja ei hallinnoi pelkästään yksi taho yhdessä paikassa. Automatisointi poistaa virheet ja viiveet, mikä lisää tehokkuutta entisestään.
Älysopimuksien käyttö kaupankäynnissä
Älysopimuksille on ladattu suuria odotuksia ja laajoja käyttökohteita (ks. Ylen uutinen). Niitä voidaan hyödyntää rahan ja tiedon siirtämisessä ja niillä voidaan luoda ja ylläpitää erilaisia sopimuksia. Näitä sopimuksia voidaan luoda kahden osapuolen välille, ilman kolmansia osapuolia.
Esimerkiksi asuntokaupoissa ei tarvita kaupanvahvistajaa, jos se tehdään älysopimusten avulla. Älysopimuksia voidaan käyttää myös laina- ja vakuutussopimusten laatimisessa. Tällä hetkellä useat älysopimukset ovat itseasiassa lainasopimuspalveluita.
Asunnon ja muiden hyödykkeiden kaupankäynti mullistunee siis älysopimusten ansiosta. Kun esimerkiksi asuntoa, autoa tai osakkeita myydään älysopimuksien avulla, puhutaan niiden yhteydessä usein tokenisaatiosta. Tokenisaatio tarkoittaa reaalimaailman hyödykkeiden siirtämistä lohkoketjuun.
Älysopimukset ovat myös hyvä työkalu ennustemarkkinoilla. Käytännön esimerkki tulee vedonlyöntipalveluista, joissa veikkaukset automatisoidaan. Jos veikkaaja on arvannut ottelun tuloksen oikein, maksaa älysopimus automattisesti veikkaajalle voittosumman. Tässäkin noudatetaan automaattisesti älysopimukseen kirjattuja sääntöjä, jolloin kolmansia osapuolia ei tarvita.
Älysopimukset ja henkilötiedot
Älysopimuksia voidaan käyttää henkilötietojen jakamisessa eri tahojen kanssa. Terveydenhoidon puolella potilas voi itse säilöä oman hoitohistoriansa ja päättää, kenelle tietojansa jakaa. Tämä lisää selvästi tietoturvallisuutta, joka on tunnetusti kaikessa verkkotoiminnassa ensisijaisen tärkeää.
Toisaalta älysopimukset joutuvat painiskelemaan tiettyjen lakipykälien, kuten GDPR:n kanssa. Lisäksi esimerkiksi Bitcoin on saanut kritiikkiä riittämättömistä toimenpiteistään yksityissuojaan liittyen.
Lohkoketjuteknologia saattaa ratkaista henkilötietojen käyttörajoitukset vaatimalla käyttäjiään hyväksymään henkilötietojen käytön, kun älysopimusta laaditaan. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että jos esimerkiksi kaupankäynnin kohteena oleva hyödyke vaihtaa omistajaa, voi uusi omistaja kieltäytyä ehdoista. Tällöin uuden omistajan henkilötiedot, esimerkiksi auton rekisesterinumero näkyy tallentuneena lohkoketjussa.
Älysopimukset muuttavat maailmaa
Digitalisaatio on tullut jäädäkseen ja maailma ottaa yhä suurempia digiharppauksia. Lohkoketjuteknologia on kehittynyt vuosikymmenen aikana valtavasti ja kaukana ovat ajat, jolloin esimerkiksi Bitcoin oli ainoastaan erikoiselta kuulostava white paper.
Lohkoketjuteknologian odotetaan muuttavan datan käyttöä huomattavasti lähitulevaisuudessa ja sen ennakoidaan olevan suurin mullistus sitten internetin tulemisen. Sitä hyödynnetään jo nyt runsaasti eri toimialoilla ja esimerkiksi Ethereumin kelkkaan on liittynyt lukuisia merkittäviä yrityksiä. Lohkoketjuteknologiaan liittyvät älysopimukset kehittyvät valtavasti ja lähitulevaisuudessa saamme todennäköisesti nähdä entistä enemmän mielenkiintoisia käyttökohteita.
Tämän sisällön on tuottanut WeDigitize.
Kuvat: Unsplash
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
