Älysopimukset ovat digitaalisia sopimuksia, joissa hyödynnetään lohkoketjuteknologiaa. Niiden odotetaan mullistavan tapaa sopia asioista ja ne ovat saaneet paljon huomiota niiden etujensa ansiosta. Älysopimuksien perusteisiin kannattaa tutustua, jotta niiden ominaisuudet, hyödyt ja uhat ovat tiedossa.
Älysopimukset ovat koodeja, jotka tallennetaan lohkoketjuun. Ne ovat digitaalisia sopimuksia, jonka kaksi osapuolta ovat laatineet ja jonka ehtoja osapuolien on noudatettava. Älysopimus noudattaa automaattisesti siihen ohjelmoituja sääntöjä ja ehtoja. Siihen voidaan liittää jopa sanktioita, jotka käyvät toteen sopimusta laiminlyödessä. Ehdot ja säännöt ovat muuttumattomia, eli niitä ei voi enää muokata, kun ne on tallennettu lohkoketjuun.
Älysopimukset toimivat Ethereum-alustalla, jonka on perustanut Vitalik Buterin. Buterin halusi luoda ekosysteemin, jossa kuka tahansa voi luoda älysopimukset mahdollistavan dApp-sovelluksen. Ethereumin taiva on ollut huimaa ja se on nykyään tunnetuin kryptomaailman jättiläinen heti Bitcoinin jälkeen. Cryptomeister.com kertoo sinulle kaiken mahdollisen kryptovaluutoista.
Älysopimuksien hyödyt
Älysopimuksissa voidaan poistaa kolmannet osapuolet, mikä on niiden suurin vahvuus. Turhien osapuolien karsiminen tehostaa sopimusten toteutumista ja karsii ylimääräisiä kuluja. Perinteisemmissä sopimuksissa ilmaantuu usein tiettyjä kustannuksia, joita voi olla esimerkiksi kaupanvahvistuskulut.
Älysopimuksia voidaan pitää luotettavina. Kun sopimuksen tiedot ja ehdot on tallennettu lohkoketjuun, ei niitä voi enää muuttaa tai poistaa. Ne ovat myös turvallisia lohkoketjuteknologian ansiosta. Palvelut ovat hajautettuja, joten tietoja ei hallinnoi pelkästään yksi taho yhdessä paikassa. Automatisointi poistaa virheet ja viiveet, mikä lisää tehokkuutta entisestään.
Älysopimuksien käyttö kaupankäynnissä
Älysopimuksille on ladattu suuria odotuksia ja laajoja käyttökohteita (ks. Ylen uutinen). Niitä voidaan hyödyntää rahan ja tiedon siirtämisessä ja niillä voidaan luoda ja ylläpitää erilaisia sopimuksia. Näitä sopimuksia voidaan luoda kahden osapuolen välille, ilman kolmansia osapuolia.
Esimerkiksi asuntokaupoissa ei tarvita kaupanvahvistajaa, jos se tehdään älysopimusten avulla. Älysopimuksia voidaan käyttää myös laina- ja vakuutussopimusten laatimisessa. Tällä hetkellä useat älysopimukset ovat itseasiassa lainasopimuspalveluita.
Asunnon ja muiden hyödykkeiden kaupankäynti mullistunee siis älysopimusten ansiosta. Kun esimerkiksi asuntoa, autoa tai osakkeita myydään älysopimuksien avulla, puhutaan niiden yhteydessä usein tokenisaatiosta. Tokenisaatio tarkoittaa reaalimaailman hyödykkeiden siirtämistä lohkoketjuun.
Älysopimukset ovat myös hyvä työkalu ennustemarkkinoilla. Käytännön esimerkki tulee vedonlyöntipalveluista, joissa veikkaukset automatisoidaan. Jos veikkaaja on arvannut ottelun tuloksen oikein, maksaa älysopimus automattisesti veikkaajalle voittosumman. Tässäkin noudatetaan automaattisesti älysopimukseen kirjattuja sääntöjä, jolloin kolmansia osapuolia ei tarvita.
Älysopimukset ja henkilötiedot
Älysopimuksia voidaan käyttää henkilötietojen jakamisessa eri tahojen kanssa. Terveydenhoidon puolella potilas voi itse säilöä oman hoitohistoriansa ja päättää, kenelle tietojansa jakaa. Tämä lisää selvästi tietoturvallisuutta, joka on tunnetusti kaikessa verkkotoiminnassa ensisijaisen tärkeää.
Toisaalta älysopimukset joutuvat painiskelemaan tiettyjen lakipykälien, kuten GDPR:n kanssa. Lisäksi esimerkiksi Bitcoin on saanut kritiikkiä riittämättömistä toimenpiteistään yksityissuojaan liittyen.
Lohkoketjuteknologia saattaa ratkaista henkilötietojen käyttörajoitukset vaatimalla käyttäjiään hyväksymään henkilötietojen käytön, kun älysopimusta laaditaan. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että jos esimerkiksi kaupankäynnin kohteena oleva hyödyke vaihtaa omistajaa, voi uusi omistaja kieltäytyä ehdoista. Tällöin uuden omistajan henkilötiedot, esimerkiksi auton rekisesterinumero näkyy tallentuneena lohkoketjussa.
Älysopimukset muuttavat maailmaa
Digitalisaatio on tullut jäädäkseen ja maailma ottaa yhä suurempia digiharppauksia. Lohkoketjuteknologia on kehittynyt vuosikymmenen aikana valtavasti ja kaukana ovat ajat, jolloin esimerkiksi Bitcoin oli ainoastaan erikoiselta kuulostava white paper.
Lohkoketjuteknologian odotetaan muuttavan datan käyttöä huomattavasti lähitulevaisuudessa ja sen ennakoidaan olevan suurin mullistus sitten internetin tulemisen. Sitä hyödynnetään jo nyt runsaasti eri toimialoilla ja esimerkiksi Ethereumin kelkkaan on liittynyt lukuisia merkittäviä yrityksiä. Lohkoketjuteknologiaan liittyvät älysopimukset kehittyvät valtavasti ja lähitulevaisuudessa saamme todennäköisesti nähdä entistä enemmän mielenkiintoisia käyttökohteita.
Tämän sisällön on tuottanut WeDigitize.
Kuvat: Unsplash
Kontron aloitti vuoden 2025 vahvasti, raportoidessaan merkittävää kasvua kannattavuudessa ja tilauskannassa. Samalla yhtiö laajentaa IoT-tuotevalikoimaansa uudella LTE-yhteyksiä hyödyntävällä teollisuuslaitteella.
Kalifornialainen vuonna 2008 perustettu Amprius Technologies on valmis siirtymään sarjatuotantoon uudenlaisen akkukennotekniikkansa kanssa. Yhtiön "Sicore"-niminen kenno käyttää pii-nanopilareihin perustuvaa anoditeknologiaa ja saavuttaa huipputason energiatiheyden: 450 Wh/kg painon mukaan ja 950 Wh/l tilavuuden mukaan.
GaN-teknologian edelläkävijä Navitas Semiconductor on julkistanut uuden GaNSense Motor Drive IC -piirisarjan, joka mullistaa moottorinohjauksen tehokkuuden ja integraation. Uusi ratkaisu yhdistää kaksi galliumnitridi-FET-transistoria (GaN FET), ohjauksen, suojaukset ja virranmittauksen yhteen, täysin integroituun piiriin.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
