
Sodassa käytettävistä drooneista tulee lopulta täysin autonomisia robotteja. - Looginen ratkaisu on poistaa se linkki. Ei ole ohjaajaa, ei radiolinkkiä, ei ihmistä hyväksymässä päätöstä, sanoi nykyään droonien torjuntaan ratkaisuja kehittävän SensoFusionin tutkimusjohtajana työskentelevä Mikko Hyppönen Pikkuparlamentissa järjestetyssä droonikeskustelussa maanantaina.
Keskusteluun osallistuivat myös kansanedustaja ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnell ja insinöörieversti-evp, entinen Puolustusvoimien tutkimusjohtaja Jyri Kosola.
Hyppösen mukaan droonikehitys etenee nopeasti kohti täysin autonomisia asejärjestelmiä, joissa tekoäly tunnistaa kohteet ja tekee tappopäätökset ilman ihmistä.
Kansanedustaja Jarno Limnellin mukaan tällaisia järjestelmiä on nähty jo käytännössä. - Tämän kaltaisia tekoälyllä varustettuja drooneja, jotka voivat tehdä tappopäätöksen itse, on nähty jo Lähi-idässä ja Ukrainassa pienemmässä mittakaavassa, Limnell sanoi.
Nykyisissä sotilasjärjestelmissä ihminen pidetään usein vielä tarkoituksella “loopissa mukana”. Käytännössä järjestelmä pystyy jo tekemään päätöksiä itse, mutta ihminen painaa lopullisen hyväksyntänapin.
- Niin kauan kun on linkki laitteen ja ihmisen välillä, sitä linkkiä voidaan häiritä. Se toimii myös laitteen paljastajana. Looginen ratkaisu on poistaa linkki kokonaan, Hyppönen sanoi.
Hänen mukaansa kehitystä hidastaa tällä hetkellä ennen kaikkea laskentatehon energiankulutus. Jos droonin pitää analysoida ympäristöään, tunnistaa kohteita ja tehdä päätöksiä itsenäisesti, mukana pitää olla merkittävästi GPU-laskentaa.
- GPU:t vievät paljon sähköä. Se tarkoittaa isoja akkuja, jotka ovat raskaita. Se on huono yhdistelmä lentävälle laitteelle.
Hyppösen mukaan seuraavien vuosien aikana juuri tämä muuttuu. Sekä akkuteknologia että tekoälylaskennan energiatehokkuus kehittyvät nopeasti. Kolmen vuoden päästä nämä järjestelmät ovat hyvin erinäköisiä kuin nyt.
Keskustelussa nousi esiin myös autonomisten asejärjestelmien eettinen ongelma. Hyppösen mukaan täysin itsenäiset “tappajarobotit” kuulostavat ihmiskunnan historian näkökulmasta erittäin huonolta idealta. Se ei ikävä kyllä tarkoita, ettei niitä tulisi käyttöön joku päivä.
- Kyllä joku niitä tekee. Ja luultavasti tällaisia eettisiä kynnyksiä ei esimerkiksi Venäjän puolelta löydy.
Jyri Kosolan mukaan kyse ei ole enää yksittäisestä teknologiasta, vaan laajemmasta murroksesta. - Käsillä on sodankäynnin vallankumous, mutta samalla myös osa laajempaa teollista vallankumousta, joka tulee digitalisaatiosta, tekoälystä ja robotiikasta.
Kosola muistutti myös, että Ukrainassa droonien merkitys näkyy jo konkreettisesti taistelukentällä.
- Tällä hetkellä 95 prosenttia tappioista tulee drooneista. Näistä kalliista asejärjestelmistä tulee noin viisi prosenttia.
Keskustelu löytyy Youtubesta.























