Suomessa on totuttu poikkeuksellisen edulliseen sähköön, mutta tilanne voi muuttua nopeasti, kun uudet datakeskukset ja teollisuuden sähköistyminen kasvattavat kulutusta. VTT:n Antti Araston (kuvassa oik.) ja Kari Mäen mukaan sähköjärjestelmä on murroksessa, jossa kustannukset, toimitusvarmuus ja päästövähennykset on tasapainotettava uudella tavalla.
VTT:n tutkimusalueen johtajan Antti Araston mukaan Suomi on onnistunut lisäämään päästötöntä sähköntuotantoa samalla kun sähkön hinta on pysynyt kansainvälisesti vertaillen alhaisena.
– Suomessa on totuttu erittäin edulliseen sähköön. Keskimäärin sähkö on edelleen halpaa, mikä kertoo siitä, että olemme monessa asiassa onnistuneet energiajärjestelmän kehittämisessä, Arasto sanoo.
Tilanne ei kuitenkaan välttämättä pysy ennallaan. Yhteiskunnan sähköistyminen, uusiutuva tuotanto ja suuret uudet kuluttajat muuttavat sähköjärjestelmän dynamiikkaa. Yksi merkittävimmistä uusista sähkönkuluttajista ovat datakeskukset. Esimerkiksi Microsoft rakentaa pääkaupunkiseudulle kolme suurta datakeskusta seuraavien parin vuoden aikana.
Suuret datakeskukset vaativat valtavasti sähköä, mikä herättää kysymyksen siitä, kuinka paljon kapasiteettia sähköverkossa on käytettävissä. VTT:n tutkimusprofessori Kari Mäen mukaan sähköverkon kapasiteetti on paikallisesti keskeinen kysymys.
– Paikallisessa verkossa täytyy pystyä toimittamaan tarvittava teho. Datakeskukset kuluttavat merkittävästi sähköä ja vaikuttavat väistämättä myös sähkön hintaan, Mäki sanoo.
Hänen mukaansa investointipäätöksiä ei kuitenkaan tehdä ilman perusteellista suunnittelua.
– On selvää, että toimijat kuten Microsoft suunnittelevat datakeskuksensa niin, että energian saatavuus ja tarvittava teho on varmistettu.
Halpa sähkö ei synnytä uutta ydinvoimaa
Suomen energiajärjestelmää muokkaavat myös taloudelliset realiteetit. Vaikka sähköjärjestelmän päästöt halutaan alas ja toimitusvarmuus pitää säilyttää, ratkaisuja on tarkasteltava myös kustannusten näkökulmasta.
Araston mukaan nykyinen sähkön hintataso tekee uusista ydinvoimainvestoinneista vaikeita. – Näillä sähkön hinnoilla kukaan ei lähde rakentamaan uutta ydinvoimaa. Energiajärjestelmän täytyy olla myös kustannustehokas, Arasto toteaa.
Suomen sähköjärjestelmä perustuu pitkälti yksityisten toimijoiden investointeihin, eikä tuotantorakennetta suunnitella keskitetysti. – Suomen energiaa ei omista kukaan yksittäinen taho. Järjestelmä rakentuu yritysten investointien varaan, Arasto muistuttaa.
Kun sähköntuotanto perustuu yhä enemmän tuuli- ja aurinkovoimaan, sähköjärjestelmän tasapainottaminen muuttuu aiempaa monimutkaisemmaksi. Kari Mäen mukaan tulevaisuuden energiajärjestelmässä korostuvat joustot, varastointi ja älykkäät ohjausratkaisut.
– Dynamiikka lisääntyy koko ajan. Siksi meidän täytyy kehittää joustoja, varastoja ja uusia ohjausratkaisuja, jotka pitävät sähköverkon tasapainossa.
Sähköverkko ei ole enää pelkkä fyysinen infrastruktuuri, vaan monikerroksinen järjestelmä, jossa sähköverkko, tietoliikenne, ohjelmistot ja algoritmit toimivat tiiviisti yhdessä.
Samaan aikaan sähköistyminen jatkuu nopeasti. Datakeskukset, sähköinen liikenne ja teollisuuden uudet prosessit kasvattavat kulutusta – ja tekevät energiajärjestelmästä entistä keskeisemmän osan yhteiskunnan toimivuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.