Kiinalainen Hina Battery on ottanut natriumioniakuissa merkittävän kehitysaskeleen. Saksalaisen RWTH Aachenin tutkijoiden tekemä riippumaton analyysi osoittaa, että yhtiön kaupallinen natriumkenno on valmistuslaadultaan samalla tasolla kuin nykyiset litiumioniakut. Energiatiheydessä natriumakku jää kuitenkin vielä selvästi jälkeen Teslan ja muiden huippuluokan litiumakkujen kennoista.
Tutkijat purkivat Hina Batteryn 10 ampeeritunnin sylinterikennon osiin, kuvasivat sen rakenteen röntgentomografialla ja analysoivat materiaalit sekä sähköiset ominaisuudet. Lisäksi 120 kennon sarjalle tehtiin impedanssimittaukset, joilla arvioitiin valmistuksen tasalaatuisuutta. Kennojen välinen vaihtelu jäi vain noin 5 prosenttiin, mikä tutkimuksen mukaan vastaa vakiintuneiden litiumioniakkujen tuotantolaatua.
Myös kennon rakenne muistuttaa nykyaikaisia litiumakkuja. Hina käyttää niin sanottua tabless-rakennetta, jossa virtaliitännät on toteutettu ilman perinteisiä liuskoja. Ratkaisu alentaa sisäistä resistanssia ja tasaa lämpötilaa kennon sisällä samalla tavoin kuin Teslan uusimmissa 4680-kennoissa. Tutkijoiden mukaan juuri tällaiset ratkaisut osoittavat, että natriumakkujen valmistustekniikka on kypsynyt nopeasti.
Suurin ero litiumioniakkuihin löytyy edelleen energiatiheydestä. Tutkitun kennon ominaisenergiaksi mitattiin 110 wattituntia kilogrammaa kohti, mikä on selvästi vähemmän kuin parhaissa litiumioniakuissa. Tutkijoiden mukaan tämä rajoittaa natriumakkujen käyttöä pitkän toimintamatkan sähköautoissa, vaikka Hina ja CATL ovatkin jo esitelleet seuraavan sukupolven kennoja, joiden energiatiheyden luvataan olevan nykyistä suurempi.
Tutkimus osoitti kuitenkin myös natriumakun vahvuuksia. Kenno säilytti purkauskykynsä hyvin kovillakin kuormilla, ja lämpimänä ladattuna se pystyi luovuttamaan yli 80 prosenttia energiastaan vielä –20 asteen lämpötilassa. Sen sijaan lataaminen pakkasessa on edelleen selvä heikkous. Alhaisessa lämpötilassa latausvirtaa on rajoitettava voimakkaasti, jotta kennon vaurioituminen vältetään. Tutkijoiden mukaan juuri kylmälatauksen parantaminen on natriumakkujen tärkein kehityskohde.
RWTH Aachenin mukaan tulokset osoittavat, että natriumioniakut ovat jo varteenotettava vaihtoehto erityisesti sähköverkon energiavarastoihin, kaupallisiin ajoneuvoihin ja muihin sovelluksiin, joissa alhaiset materiaalikustannukset ja raaka-aineiden hyvä saatavuus ovat tärkeämpiä kuin mahdollisimman suuri toimintamatka. Litiumia runsaammin saatavilla oleva natrium voi siten muodostua merkittäväksi vaihtoehdoksi siellä, missä energiatiheys ei ole ratkaiseva ominaisuus.
