Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdukselle on vuosien varrella löydetty lukemattomia syitä. Yksi syistä voi hyvin olla Symbian-ohjelmistokoodin kehitysprosessin hitaus. Entinen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan mukaan Symbian-ohjelmiston kääntäminen saattoi kestää 48 tuntia.
Anekdootin kertoo yrittäjäsivusto Inc.comissa Howard Yu. Hän kuvaa artikkelissaan, kuinka Siilasmaa ihmetteli Nokian hallitukseen tultuaan vuonna 2008 yhtiön ohjelmistokehityksen hitautta. Symbianiin käytettiin satoja miljoonia dollareita ja ohjelmoijia palkattiin lisää, mutta ohjelmisto valmistui silti myöhässä ja siinä oli runsaasti virheitä.
Yksi selitys löytyi kehitysympäristöstä. Kun ohjelmoija teki muutoksen Symbianin koodiin, käännöksen valmistumista saattoi joutua odottamaan kaksi vuorokautta ennen kuin muutoksen toimivuuden pystyi testaamaan. Siilasmaa on verrannut tilannetta elokuvaohjaajaan, joka joutuisi odottamaan 48 tuntia nähdäkseen juuri kuvaamansa otoksen.
Vielä pahempi tilanne oli koko käyttöjärjestelmän kanssa. Eri kehitystiimien koodin yhdistäminen toimivaksi Symbian-versioksi saattoi Yun mukaan kestää jopa kaksi viikkoa. Vasta sen jälkeen nähtiin, toimiko kokonaisuus vai rikkoiko jokin muutos järjestelmän. Vertailuksi Yu kertoo, että Googlella vastaava käännös valmistui alle 20 minuutissa – ja Googlen ohjelmistokehittäjät pitivät sitäkin liian hitaana.
Yun tuoreen artikkelin varsinainen aihe ei kuitenkaan ole Nokian historia vaan tekoäly. Hän käyttää Symbiania esimerkkinä siitä, ettei yhden työvaiheen nopeuttaminen välttämättä nopeuta koko tuotekehitystä.
Yu kertoo suuren teknologiayhtiön ohjelmistotiimistä, jossa tekoälyavustajan käyttöönotto kasvatti ohjelmoijien päivittäin tuottamien muutosten määrää noin 20 prosenttia laadun kärsimättä. Valmiin ohjelmiston julkaiseminen asiakkaille ei kuitenkaan nopeutunut juuri lainkaan, koska pullonkaula oli siirtynyt testaukseen ja muihin julkaisua edeltäviin tarkistuksiin.
Yun viesti on sama kuin Symbian-esimerkissä. Nopeampi koodin tuottaminen ei auta, jos koodi joutuu sen jälkeen odottamaan. Tekoäly voi siis tehdä ohjelmoijasta huomattavasti nopeamman, mutta yrityksen tuotekehitys ei nopeudu, ellei koko kehitys- ja julkaisuprosessia samalla muuteta.
Howard Yu on IMD:n johtamisen ja innovaatioiden professori.
