
Nikola Tesla haaveili jo yli sata vuotta sitten maailmasta, jossa sähköä voitaisiin siirtää ilman johtoja. Nyt suomalainen Willo on ottanut merkittävän askeleen kohti tämän vision toteutumista. Yhtiö esitteli Helsingissä maailman ensimmäiseksi kuvaamansa langattoman tehonsiirron, jossa vastaanotin voi sijaita täysin vapaasti kolmiulotteisessa magneettikentässä. Akuton lamppu syttyi heti, kun se tuotiin huoneeseen.
Willon Wireless Power Room -demon keskeinen uutuus on vastaanottimen täydellinen liikkumisvapaus. Aiemmissa langattoman tehonsiirron ratkaisuissa vastaanottimen asentoa tai sijaintia on jouduttu rajoittamaan tai tehonsiirtoa suuntaamaan sitä kohti. Willon järjestelmässä vastaanotin voi liikkua magneettikentän muodostamalla alueella ja kääntyä vapaasti kaikkiin suuntiin. Yhtiön mukaan vastaavaa kolmiulotteista, ilman kohdistamista toimivaa tehonsiirtoa ei ole aiemmin demonstroitu julkisesti.

Helsingissä nähtiin myös Wireless Power Tower -järjestelmä, jossa lähetintorni muodostaa ympärilleen magneettikentän kuplan. Sen sisällä pienet robotit ja droonit voivat toimia ilman omia akkuja. Järjestelmää esiteltiin jo tammikuussa Las Vegasin CES-messuilla, mutta nyt sekä lähetintornit että niitä ohjaava keskusasema oli kehitetty aiempaa teollisempaan muotoon. Willon toimitusjohtaja on Harri Santamala, joka työskenteli aiemmin autonomisten ajoneuvojen ohjelmistoja kehittäneessä Sensible4-yhtiössä.
Willon teknologia perustuu yhtiön perustajiin kuuluvan teknologiajohtaja Nam Ha-Vanin Aalto-yliopistossa tekemään tutkimustyöhön. Jo vuonna 2022 IEEE Transactions on Industrial Electronics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa esiteltiin uudenlainen lähetinkela, jonka vastakkaisiin suuntiin kulkevat virrat muodostivat vaakatasossa lähes suunnasta riippumattoman magneettikentän. Rakenne vähensi myös ympäristöön karkaavaa sähkömagneettista säteilyä ilman monimutkaista aktiivista ohjausta.
Tutkimuksessa saavutettiin parhaimmillaan 72,4 prosentin hyötysuhde ja noin 13 watin lähtöteho. Tehonsiirto toimi 6,78 megahertsin ISM-taajuudella, joka on käytössä myös Willon nykyisessä tekniikassa mutta ei kuulu tavallisen Qi-latauksen taajuuksiin. Vuoden 2022 prototyypissä yli 50 prosentin hyötysuhde saavutettiin alle 4,5 senttimetrin kelojen välisellä etäisyydellä. Lisäksi vastaanottimen pystysuuntainen siirtäminen heikensi tehonsiirtoa voimakkaasti. Helsingin demo osoitti, että Willo on edennyt kaksiulotteisesta ratkaisusta kolmiulotteiseen tehonsiirtoon.
Teknologian kaupalliset mahdollisuudet riippuvat ennen kaikkea siirrettävästä tehosta, toimintaetäisyydestä ja hyötysuhteesta. Ha-Vanin mukaan tehonsiirron periaate ei aseta varsinaista teoreettista ylärajaa teholle, mutta käytännössä etenkin turvallisuusvaatimukset rajoittavat sovelluksia. Yhtiön mukaan teho voidaan nostaa satoihin watteihin, mikä mahdollistaisi esimerkiksi pienempien teollisuusrobottien jatkuvan tehonsyötön. Ha-Vanin mukaan mikään ei myöskään periaatteessa estä esimerkiksi kannettavan tietokoneen turvallista langatonta lataamista, sillä siihen riittää muutamien kymmenien wattien teho.
Turvallisuutta on selvitetty jo tutkimusvaiheessa. Vuoden 2022 julkaisussa ihmiskäden altistumista sähkömagneettiselle kentälle arvioitiin SAR-simulaatiolla, jonka tulokset jäivät selvästi käytettyjen turvallisuusrajojen alapuolelle. Nykyisen kolmiulotteisen järjestelmän turvallisuus ja hyötysuhde on kuitenkin osoitettava erikseen. Helsingissä nähty akuttoman lampun toiminta osoitti tehonsiirron periaatteen, mutta ei vielä kertonut, kuinka paljon tehoa huoneen eri osissa voidaan vastaanottaa.
Willon ratkaisun kiinnostavuutta lisää se, ettei se edellytä erikoismateriaaleja. Lähettimien ja vastaanottimien kelat voidaan valmistaa tavanomaisista materiaaleista. Innovaatio liittyy ennen kaikkea magneettikentän muodostamiseen ja hallintaan. Yhtiöllä on vireillä seitsemästä kahdeksaan patenttihakemusta teknologiansa suojaamiseksi.













