
Presidentti Alexander Stubb uskoo, että Suomella on poikkeuksellisen vahvat edellytykset nousta tekoälyn infrastruktuurin suurvallaksi. Slush 2026 -tapahtuman avauskeskustelussa Stubb nosti esiin Suomen puhtaan energian, Nokian verkkoteknologian sekä vahvan kvantti- ja avaruusteknologian osaamisen. Hänen mukaansa tekoälyn seuraava suuri kilpailu käydään infrastruktuurista.
Stubbin mukaan tekoäly muuttaa perusteellisesti taloutta, tiedettä ja sodankäyntiä. Jokainen suuri teknologinen vallankumous on kuitenkin rakentunut infrastruktuurin varaan, eikä tekoäly tee tässä poikkeusta. Juuri tässä kilpailussa Suomella voi olla poikkeuksellisen vahva asema.
– Suomessa meillä on ehkä kaikkein vahvin tarjous tekoälyn infrastruktuurille, Stubb arvioi Slushin avauskeskustelussa.
Presidentti muistutti, että Suomessa on hänen mukaansa Euroopan parhaat energiamarkkinat ja 96 prosenttia energiasta on puhdasta. Lisäksi Suomella on Nokian ansiosta vahva asema tietoliikenneverkoissa, joita tekoälyn kasvava käyttö edellyttää. Maasta löytyy myös kriittisiä mineraaleja, joiden merkitys teknologiatuotannossa kasvaa.
Suomen vahvuudet eivät rajoitu energiaan ja verkkoihin. Stubb nosti esiin kvanttiteknologian yritykset IQM ja Blueforsin sekä avaruusteknologiassa toimivat Iceyen ja Reorbitin. Hänen mukaansa Suomeen on syntynyt teknologiayritysten keskittymä, jossa yritykset ja niiden osaaminen vahvistavat toisiaan.
Erityisen merkittävänä Stubb pitää datakeskusten kasvua. Hänen mukaansa Suomessa on tällä hetkellä noin 50 datakeskusta ja suunnitteilla noin 150 lisää. Tekoälyn infrastruktuurissa keskittyminen ruokkii uutta kasvua. Kun suuret tekoäly-yritykset näkevät jossakin vahvan datakeskusklusterin, ne kiinnostuvat myös itse sijoittumaan alueelle.
Stubb viittasi Googlen Suomeen suunnittelemiin 13 miljardin euron investointeihin ja arvioi, että niiden lopullinen mittakaava voisi kasvaa jopa kolminkertaiseksi. Hänen mukaansa datakeskusten tuomat hyödyt suomalaiselle yhteiskunnalle voivat olla huomattavia, vaikka investointien vaikutuksia on arvioitava myös kriittisesti.
Tekoälyinfrastruktuurin rakentaminen liittyy Stubbin mukaan laajempaan kysymykseen Euroopan teknologisesta riippumattomuudesta. Eurooppa on riippuvainen esimerkiksi yhdysvaltalaisista ohjelmistoista ja Kiinasta saatavista raaka-aineista. Toisaalta myös muu maailma tarvitsee eurooppalaista teknologiaa. Stubb mainitsi esimerkkeinä Nokian vahvan aseman tietoliikenneverkoissa ja Blueforsin, jonka osuudeksi kvanttitietokoneiden jäähdytyslaitteiden markkinoista hän arvioi 75 prosenttia.
Riippuvuuksia ei Stubbin mukaan voida kokonaan poistaa, sillä mikään maa ei ole teknologisesti täysin omavarainen. Olennaista on hajauttaa riskejä ja vahvistaa yhteistyötä yritysten, valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden välillä.
Samalla Stubb kertoi muuttaneensa suhtautumistaan tekoälyn sääntelyyn. Hän suhtautui aluksi skeptisesti Euroopan unionin tekoälysääntelyyn, mutta näkee sen nyt aiempaa myönteisemmin. Hänen mukaansa tekoälyn kehitys edellyttää yritysten yhteistyön lisäksi hallitusten välistä koordinointia ja lopulta myös EU, Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä yhteistyötä.
Sääntelylle on Stubbin mukaan painavat perusteet. Tekoäly tuo mukanaan kyberturvallisuuden ja taloudellisen turvallisuuden haasteita sekä kysymyksen siitä, miten yhteiskunnat selviävät työelämän voimakkaasta muutoksesta. Presidentti kuvasi tekoälyä jopa historian riskialtteimmaksi teknologiaksi, kun otetaan huomioon esimerkiksi autonomisten asejärjestelmien mahdollisuudet.
Silti Stubb kehotti Slushin yleisöä suhtautumaan teknologiseen kehitykseen optimistisesti. Hänen mukaansa menneisyyteen ei pidä takertua, vaan on ymmärrettävä, millaisia uusia mahdollisuuksia tekoäly avaa ja millaista infrastruktuuria niiden hyödyntäminen vaatii.
Puheen lopuksi Stubb esitti myös rohkean ennusteen tekoälyn tulevaisuudesta. Hän arvioi, että seuraavien 5–10 vuoden aikana saavutetaan jonkinlainen yleisen tekoälyn eli AGI. Samalla hän kuitenkin uskoo, että ihminen pystyy ohjaamaan ja valvomaan teknologian kehitystä sekä käyttämään sitä ihmiskunnan suurten ongelmien ratkaisemiseen.
Presidentin viimeinen neuvo tekoälyn aikakauteen oli yksinkertainen. Tekoälyä kannattaa käyttää oman älyn apuvälineenä, ei sen korvikkeena. Ja lopuksi hän kehotti yleisöä lukemaan kirjoja.













