Suomi hankkii uuden kansallisen laskennan ja datanhallinnan ympäristön, joka varmistaa suomalaisille tutkijoille kilpailukykyiset laskentaresurssit. Hankittava ympäristö koostuu uudesta supertietokoneesta, datanhallintajärjestelmästä ja pilvilaskentakapasiteetista. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ja tietotekniikkayhtiö Eviden ovat sopineet uuden ympäristön toimittamisessa.
Uusi supertietokone – Roihu nimeltään – on merkittävä investointi kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin. Roihu kolminkertaistaa Suomen nykyisten kansallisten supertietokoneiden laskentaresurssit ja mahdollistaa tulevat tieteelliset läpimurrot. Supertietokoneen lisäksi CSC uusii datanhallintajärjestelmä Altaan ja hankkii lisää tutkimuksen pilvilaskentakapasiteettia.
Koko hankinnan arvo on lähes 30 miljoonaa euroa huoltokustannuksineen. Investointi suurteholaskentaan on ollut hyvin kannattavaa, sillä Taloustutkimuksen toteuttaman tutkimuksen mukaan yhden euron investointi CSC:n suurteholaskennan palveluihin on tuottanut vuosien 2018–2023 aikana yhteiskunnalle 25–37 euron suuruisen hyödyn.
Hankittava ympäristö suunnitellaan ja rakennetaan juuri suomalaisten ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden tarpeisiin. Supertietokone Roihu tarjoaa suomalaisten tutkijoiden enemmistölle tehokkaan ja monipuolisen laskentaympäristön ja varmistaa suomalaisen tutkimuksen kilpailukyvyn.
Datapohjaisen tutkimuksen ja suurteholaskennan merkitys kasvaa jatkuvasti. Sen vuoksi Roihun suorituskykyyn ja tallennuskapasiteettiin on panostettu paljon. Roihussa on huomattavasti enemmän GPU-kapasiteettia kuin CSC:n nykyisissä supertietokoneissa Puhdissa ja Mahdissa, ja suorituskykyinen tallennusjärjestelmä mahdollistaa suurten data-aineistojen tehokaan käsittelyn. Roihun teoreettinen huipputeho on yhteensä 49 petaflopsia eli 49 tuhatta biljoonaa laskutoimitusta sekunnissa.
GPU:t soveltuvat erinomaisesti tekoälyn hyödyntämiseen ja suurten datamäärien analysointiin. Enemmistö CSC:n tekoälyyn liittyviä palveluita käyttävistä tutkijoista kouluttaa pieniä tai keskisuuria malleja, joihin Roihu soveltuu hyvin. Roihu mahdollistaa myös koneoppimisen arkaluonteisella tai luottamuksellisella datalla.
Tekoälykäytön lisäksi Roihu soveltuu hyvin monipuolisesti eri alojen tutkijoiden tarpeisiin. Tutkijat voivat esimerkiksi analysoida audio- ja videoaineistoja, mallintaa atomitasolla entsyymien ja proteiinien toimintaa, etsiä potentiaalisia lääkeaineyhdisteitä laajoista kirjastoista, tutkia mannerjäätiköitä ja laskea ilmastoskenaarioita. Koneen CPU-kapasiteetti tarjoaa helppokäyttöisen alustan kaikille tieteenaloille. Uutena kasvavana piirteenä on korkeakoulujen opetuskäyttö, jossa ei tarvita suuria laskentaresursseja, mutta käyttäjämäärä on hyvin laaja. Suurteholaskennan hyödyntäminen jo opiskeluvaiheessa turvaa tulevien tutkijapolvien osaamisen kaikille tieteenaloille ja teollisuudelle.
Koko ympäristöä palvelevan datanhallintajärjestelmä Altaan tallennuskapasiteettia kasvatetaan. Allas on tarkoitettu projektinaikaista tallennusta varten. Monimuotoisen laskennallisen tutkimuksen tukemiseksi pilvipalvelu Poutaa uusitaan. Poutaan tulee merkittävästi lisää valmiiden tekoälypalveluiden käyttöön soveltuvaa GPU-kapasiteettia.
Roihu sijoitetaan CSC:n Kajaanin datakeskukseen ja se pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
