Ahlström muistuttaa, että tavallisessa autossa on pitkälti toistasataa elektronista hallintapiiriä ja pari sataa miljoonaa riviä ohjelmistokoodia. - F-35 hävittäjässä on ohjelmistokoodia yli neljä kertaa vähemmän. Esimerkiksi kaasupolkimen painallus ei aiheuta nykyään vaijerin vetämistä, vaan kiihdytys toimii auton tietojärjestelmän kautta, Ahlström kertoo.
Autojen kyberturvallisuuteen liittyvät ongelmat eivät ole vain teoreettisia, vaan ne tulevat Ahlströmin mielestä toteutumaan sataprosenttisesti. Auton turvallisuussuojaus on yhtä tärkeää kuin kodin ja työpaikan tietokoneidenkin.
Sähköautojen kyberturvallisuuteen liitetään usein kolme pääriskiä eli signaalisieppaus, haavoittuvuus ja lataamisen riskit. Signaalisieppaukset ovat yhdistyneet jo esimerkiksi avaimettoman käynnistyksen avaimiin, koska avaimen signaali on ollut helppo kaapata. Ahlström kertoo, että autonvalmistajat ovat korjanneet ongelmaa muun muassa sillä, että paikallaan ollessa avain ei lähetä signaalia.
– Autonavain kannattaa siis pitää kotona, vaikka pöydällä eikä taskussa, ettei se liiku, Ahlström vinkkaa.
Jos auton tietojärjestelmään pääsee haittaohjelma, voi sillä pahimmillaan ottaa auton ohjauksen käyttöön. Ahlström selventää, ettei toistaiseksi ole havaittu sähköautoihin erikseen suunnattua haittaohjelmaa. Kyberrikolliset kehittävät järjestelmällisesti haittaohjelmia, joten on vain ajan kysymys, milloin sellainen havaitaan.
Haavoittuvuudet voivat olla fyysisiä tai ohjelmistovirheistä johtuvia. Fyysistä haavoittuvuutta edusti tapaus, jossa etuvalon kautta pääsi käsiksi auton sähköjärjestelmään ja ohjelmointiin.
Kyberriskejä liittyy myös lataukseen. Ahlström toteaa latausasemienkin olevan tietokoneita, jotka ovat yhteydessä internettiin. Ne välittävät ainakin laskutukseen liittyviä tietoja lataajasta keskusjärjestelmään. Energiayhtiöt ovat kuitenkin suojanneet omat väylänsä, joten riski ei ole kovin suuri. Tästä huolimatta on parasta ladata luotettavilla latausasemilla. Maailmalta on jo esimerkkejä, joissa latausaseman langaton yhteys on avannut pääsyn auton käyttäjän profiiliin.
– Haavoittuvuus on suurin uhkatekijä. Sähköautojen valmistajat ovat tietoisia riskeistä ja heiltä tulee elektronisia takaisinkutsuja ja ohjelmapäivityksiä, joissa haavoittuvuuksia korjataan. Aina, kun autoihin kehitetään jotain uusia ominaisuuksia, on haavoittuvuusriski myös olemassa. Valmistajien pitää olla hereillä ja huolehtia, että päivitykset tulevat ajallaan ja riittävän laajasti, Ahlström tiivistää.
Kuvassa Check Pointin Jarno Ahlström ja Drivalian markkinointipäällikkö Kaisa Tiira-Vahala. Drivalian videopodcastin voi katsella Youtubessa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
