POSTECHin professori Soojin Park ja tohtori Dong-Yeob Han ja KIER:n tohtori Gyujin Songin yhdessä tekemä tutkimus julkaistiin äskettäin kansainvälisessä Advanced Science -lehdessä.
Elektronisissa laitteissa, kuten sähköajoneuvoissa ja älypuhelimissa, käytettävä akkuteknologia kehittyy jatkuvasti. Nyt tutkitaan erityisesti litiummetallianodeita, joiden energiakapasiteetti on 3860 mAh/g. Lukema on yli kymmenen kertaa enemmän kuin tällä hetkellä markkinoilla olevissa kaupallisissa grafiittianodeissa. Litiummetallianodit voivat varastoida enemmän energiaa pienempään tilaan ja, toisin kuin grafiitti tai pii, ne voivat osallistua suoraan sähkökemiallisiin reaktioihin elektrodeina.
Lataus- ja purkausprosessin aikana litiumionien epätasainen jakautuminen luo kuitenkin alueita, jotka tunnetaan nimellä "kuollut litium". Tämä vähentää akun kapasiteettia ja suorituskykyä. Lisäksi kun litium kasvaa yhteen suuntaan, se voi saavuttaa katodin vastakkaisella puolella aiheuttaen sisäisen oikosulun. Vaikka viimeaikainen tutkimus on keskittynyt litiumin kuljetuksen optimointiin kolmiulotteisissa rakenteissa, useimmat näistä rakenteista perustuvat raskasmetalleihin, mikä heikentää merkittävästi akun energiatiheyttä painoa kohti.
Ongelman ratkaisemiseksi ryhmä kehitti hybridihuokoisen rakenteen käyttämällä polyvinyylialkoholia, kevyttä polymeeriä, jolla on korkea kykyä sitoa litiumioneja. Kehitetty rakenne on lisäksi yli viisi kertaa kevyempi kuin akun anodeissa tyypillisesti käytetyt kupari- (Cu) -keräimet.
Kokeissa tutkimustiimi pääsi litiummetallianodiakuissa yli 200 lataus-purkausjaksoon ja saavuttivat korkean energiatiheyden, 344 Wh/kg. Kokeet testiin lisäksi pussikennoilla, eikä kolikkotyyppisisllä paristoilla. Tämä on lupaavaa tekniikan kaupallistamisen kannalta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
